Kirjoitus Salon Seudun sanomissa 

Eläkeläiskerhoja ei saa sammuttaa uusilla tilavuokrilla

 Meillä on tulevaisuudessa suuri joukko ikääntyviä kuntalaisia.  Ikääntymisessä ja vanhuudessa ei ole kysymys pelkästään terveydestä ja sairaudesta, vaan kyse on ikääntyvien kansalaisten elämän rakentamisesta.  Heille on luotava mahdollisuus toimia omassa elinympäristössään.

 Ikääntyvien palvelut eivät ole pelkästään sosiaali- ja terveystoimen haaste, vaan työhön tarvitaan koko kaupunki.   Ennaltaehkäisevään ajatteluun on saatava mukaan kaikki toimialat.   Kuntalaisten omaa vastuuta ja asemaa on lisättävä tukemalla asukkaiden järjestäytymistä  ja aktiivisuutta.  Kansanterveyslaitos on myös todennut, että 55-80-vuotiaiden toimintakyky  on pikkuhiljaa parantunut.  Kun ikääntyvillä kuntalaisilla on mahdollisuus toimia ja harrastaa omatoimisesti, vähentää se tulevaisuudessa osaltaan vanhus- terveyspalvelujen  tarvetta.

Meillä Salon alueella on aktiivisesti toimivia eläkeläisjärjestöjä.   Nämä järjestöt toteuttavat omalta osaltaan tätä ennaltaehkäisevää ajattelua. He järjestävät omaehtoisesti jäsenistölleen toimintaa, joka edistää ikääntyvien ihmisten hyvinvointia. He järjestävät erilaisia toiminta- ja pelituokioita, parantaen siten heidän  fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään. 

Järjestöt toimivat pienillä jäsenmaksutuloilla. Niillä ei ole omia toimitiloja, vaan ne joutuvat kokoontumaan mm. kaupungin omistamissa tiloissa. Ne kokoontuvat pääsääntöisesti päiväaikaan, jolloin muuta käyttöä ei juuri ole. Ne huolehtivat itse myös tilojen siivouksesta.

Mielestäni tämä on juuri sellaista toimintaa jota kaupungin on järkevää edistää. Salon kaupunki on nyt kuitenkin päättänyt periä näiltä eläkeläiskerhoilta vuokraa. Tämä päätös saattaa lopettaa koko toiminnan.

Monet kunnat, mm. Paimion kaupunki,  ovat päättäneet että eläkeläiskerhoilta ei vuokraa peritä.  Vaikka summa  ei ole suuren suuri,  saattaa se pienelle eläkeläisjärjestölle olla ratkaiseva.

 Niin kauan kuin meillä riittää näitä harrastajia jotka vapaaehtoisesti järjestävät aktivoivaa toimintaa ikääntyville kuntalaisille, toivon että meiltä päätöksentekijöiltäkin löytyy  tahtoa kannustaa heitä tuossa tärkeässä työssään.

 Ulla Huittinen

kaupunginvaltuutettu (kesk) 

 Kirjoitukseni V-S Keskustan blogissa

Terveyspalveluja kauppakeskuksesta vuoronumerolla …

Osallistuin viime viikolla Kuntaliiton järjestämille lautakuntapäiville välillä Helsinki-Tukholma. Seminaarissa oli edustajia eri lautakunnista ympäri Suomen.  Ohjelma oli tiivis ja ilmapiiri keskusteleva. Rentoutumistakaan emme kokonaan unohtaneet.

Tilaisuudessa visioitiin tulevaisuuden haasteita ja toimintamalleja.  Jatkossa palvelut on pystyttävä järjestämään yhä pienemmällä työvoimalla. Painopistettä tulee siirtää joka sektorilla ennaltaehkäisevään suuntaan. Pyrkimyksenä tulee olla uusien näkökulmien ja rakenteellisten uudistusten etsiminen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen.  

Sitran Kuntaohjelma pyrkii osaltaan edistämään uusia palvelukonsepteja. Se toimii edistäjänä ja osarahoittajana sekä hyvien käytäntöjen levittäjänä kehityshankkeessa, joka on avannut Ylöjärven kaupungin kauppakeskuksessa uudenlaisen Terveyspalvelukioskin. Konsepti on lähtöisin USA:sta, jossa kauppakeskuksiin on pystytetty matalan kynnyksen kioskeja. Niistä terveydenhoitajatasoisia palveluja saa vuoronumerolla nopeasti ja edullisesti.

Terveyskioski on ihmisten päivittäiseen ympäristöön sijoitettu terveydenhuollon palvelupiste, joka tarjoaa monipuolisia terveydenhuollon ammattilaisten palveluita; terveysneuvontaa, pienimuotoista vastaanottotoimintaa (esim. verenpaine-, verensokeri-, kolesteroli- ja lihasvoimamittausta), palveluohjausta sekä erilaisia teemapäiviä ja vaikkapa rokotuskampanjoita. Lääkäri on paikalla vain satunnaisesti, korkeintaan kerran viikossa.  Kioskissa tarjotaan ennaltaehkäisevää hoitoa ja neuvontaa, apua yksinkertaisiin vaivoihin sekä lääkäritasoisen hoidon tarpeen arviointia. Yhteistyötä tehdään myös eri yhdistysten kanssa.

Kioskin toivotaan tuovan helpotusta terveyskeskukseen kohdistuvaan paineeseen - niin käyntien kuin puhelinkontaktienkin vähenemisenä.

Konseptista USA:ssa saadut kokemukset ovat olleet hyviä, samoin Ylöjärvellä. Tampereen yliopisto tulee tekemään hankkeesta arviointitutkimuksen.

 Terveyskioskin toivotaan madaltavan kynnystä tulla kysymään omaan terveyteen liittyviä kysymyksiä, vaikka pieniäkin asioita. Siksi sen vaikutus sairauksien etenemiseen saattaa olla ennaltaehkäisevä. Kioskiin voi poiketa muiden asioiden hoitamisen lomassa ilman ajanvarausta. Saavutettavuus on hyvä. Ikääntyville ihmisille on suuri etu että palvelut saa kauppareissun varrelta.  Työssäkäyvät, ruuhkavuosia elävät ihmiset voivat pistäytyä kioskilla työmatkalla ilman ajanvarausta. Ihmisille joilla on suuri kynnys lähteä terveyskeskukseen vastaanotolle saattaa kioski olla ”helpommin lähestyttävä”kuin tavallinen vastaanotto.

 Tällainen palvelumalli on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. USA:ssa palvelukioskit ovat jo melko yleisiä. On mielenkiintoista nähdä, leviääkö käytäntö Ylöjärven kokeilun myötä muualle maahamme.  Kioski saattaisi toimia paitsi kunnallisena, myös yrittäjävetoisena. Voisin hyvin kuvitella tulevaisuudessa näkeväni  toimivan terveyspalvelukioskin esimerkiksi Salon Plazassa tai Turun Hansakorttelissa.

 Ulla Huittinen

 Blogikirjoitus V-S Keskustan sivuilla

Tavoitteena yhteinen maailma kaikille…

Sanotaan että yhteiskunnan arvot mitataan sillä miten se kohtelee heikoimpiaan. Tätä sanontaa on käytetty usein keskusteltaessa vanhusten kohtelusta ja hoidon tasosta. Yhtä hyvin tuota lausumaa voidaan mielestäni käyttää kun puhutaan vammaisten ja heidän perheidensä palvelujen järjestämisestä.

 Aiemmin kehitysvammaisten hoito järjestettiin pääosin laitoksissa. Nyt palvelurakenteen uudistamisen myötä laitospaikkoja on asteittain vähennetty.  Samalla avopalvelujen kysyntä on kasvanut valtavasti. Avopalvelut eivät kuitenkaan ole kehittyneet samassa suhteessa kuin laitospaikat ovat vähentyneet, eivät määrällisesti eikä myöskään laadullisesti.  Lähes puolet kehitysvammaisista ihmisistä asuu perheidensä kanssa, ja läheiset kantavat suuren vastuun vammaisten ihmisten hyvinvoinnista.

 Perheiden jaksamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että riittävät tukipalvelut saadaan omalta kotipaikkakunnalta.  Huomiota on kiinnitettävä erityisesti vammaisten lasten tilapäishoidon järjestämiseen. Nykyään on monin paikoin vaikea saada hoitoa järjestymään kotiin omaishoitajan vapaapäivän ajaksi. Tilapäishoito järjestetään sen sijaan usein erillisissä asumisyksiköissä.  Jos paikkaa ei koeta turvalliseksi, on vaara että vapaapäiviä ei uskalleta pitää. Tästä seuraa helposti uupumusta, masennusta ja muita ongelmia perheessä.

Hoitopaikka on tunnettava turvalliseksi ja luotettavaksi kun sinne lapsensa jättää. On tärkeää että hoidossa on jatkuvuus ja tuttuus, eikä henkilökunta vaihdu kerta toisensa jälkeen. Pysyvä, tuttu hoitaja takaa myös yksilöllisemmän ja asiakaslähtöisemmän hoidon. Tilapäishoidon jakson on tuettava kehitysvammaisen henkilön kotona selviytymistä ja kuntoutusta sekä hoitavan omaisen jaksamista. Se ei saa olla pelkkää ”säilömistä”.

 Nuorten kehitysvammaisten itsenäistymisen tukeminen on myös huomiota vaativa kehittämiskohde.  Heille on mahdollisuuksien mukaan oman toimintakykynsä puitteissa pyrittävä järjestämään asianmukainen asumismuoto omassa lähiyhteisössään. Monelle nuorelle paras vaihtoehto saattaa olla normaali vuokra-asunto muun asutuksen keskellä ns. normaaliympäristössä, jolloin integroituminen yhteiskuntaan on  helpompaa. Joskus taas erillinen asumisyksikkö vastaa paremmin tarvetta.  Tarpeet tulee aina kartoittaa henkilökohtaisen palvelusuunnitelman perusteella.

Joka tapauksessa on huolehdittava riittävistä tukipalveluista sekä asumisvalmennuksen järjestämisestä. Monipuolisten asumispalveluiden järjestämisen ohella tulevaisuuden haasteita kehitysvammapalveluissa on mm. perusopetuksen jälkeinen koulutus, työtoiminnan monipuolistaminen ja kehitysvammaisten työsuhteisen työllistymisen lisääminen. Avotyöpaikkojen järjestäminen vammaisille henkilöille riittävillä tukitoimilla sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta voi hyvin toimiessaan olla molempia osapuolia hyödyttävä tapa toimia.

 Kehittämistyö alalla jatkuu. On mietittävä järjestetäänkö palvelut omana toimintana vai ostopalveluina.  Oleellisinta kuitenkin on, että työ on asiakaslähtöistä, vammaisen ihmisen ja perheen tarpeista lähtevää, mahdollisimman hyvään, laadukkaaseen ja ihmisarvoiseen elämään tähtäävää tavoitteellista toimintaa.  Tämä työ ei aina välttämättä vaadi suurta lisäresurssointia, vaan joskus muutoksen voi saada aikaan myös asenteita ja toimintatapoja muuttamalla.

Niinhän sen pitää olla kuten kehitysvammaisten ihmisten valtakunnallinen yhdistys Me Itse ry linjaa: Tavoitteenamme on yhteinen maailma kaikille…

Ulla Huittinen

Puhe jonka pidin Kiskon kunnan päättäjäisissä v 2008  lopulla

Arvoisa juhlayleisö,  hyvät  kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt!

Kiskon kunnan historia ulottuu yli 140 vuotta taaksepäin.

Tuolloin Kiskon kirkonkokous päätti  ” Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollisen julistuksen mukaisesti asettaa Kiskon emäkirkon seurakuntaan kunnallishallituksen”.

Ensimmäiset kunnallisvaalit täällä pidettiin loppuvuodesta 1918, ja valtuusto kokoontui ensimmäisen kerran 18.2 1919.  Puheenjohtajana toimi silloin Johannes Sahlstedt. Valtuusto valitsi ensi töikseen ”hengenhaistajat” eli raittiusvalvojat ja kunnallislautakunnan esimiehen, sekä hyväksyi kätilön ohjesäännön. Kirjuri Varma Suominen oli tuolloin pitkään kunnantalon ainoa viranhaltija.

Aikaa on kulunut noista ensimmäisistä vaaleista jo 90 vuotta.  Päätettäviä asioita on tuona aikana ollut valtava määrä.  Pykälien lukumäärää tuskin kukaan tietää.

Kiskon kunnanvaltuuston viimeinen kokous pidettiin tämän viikon maanantaina, 15.12 2008.  Viimeinen valtuuston tekemä päätös oli määrärahamuutosten hyväksyminen kuluvan vuoden talousarvioon.

Viime vuonna, kesäkuun 11 päivänä, teimme historiaan jäävän päätöksen. Hyväksyimme silloin kuntajakoselvittäjän tekemän esityksen uuden Salon kaupungin muodostamisesta ja Kiskon kunnan lakkauttamisesta. Samankaltaisen päätöksen teki yhdeksän muuta Salonseutulaista kuntaa tuona samana päivänä. Siitä alkoi kiireinen valmistelutyö.

Henkilöstö on joutunut venymään tehdessään oman työnsä ohella uuden organisaation valmistelutöitä. Suuret kiitokset siitä.

----------

Kahden viikon ja kuuden tunnin kuluttua uusi kaupunki aloittaa toimintansa.  Elämä täällä jatkuu toivottavasti kuitenkin ilman suuria mullistuksia. Muutos koetaan usein pelottavana asiana, MUTTA  on muistettava, että muutos on kuitenkin  AINA  myös mahdollisuus.

Teistä työntekijöistä tulee osa Salon kaupungin henkilöstöä.  Suurin osa jatkaa vanhoissa toimipisteissään, jotkut vaihtavat uuteen yksikköön. Meistä luottamushenkilöistä osa luopuu, osa taas jatkaa kaupungin luottamustoimissa. Näin pääsemme myös jatkossa vaikuttamaan yhteisiä asioitamme koskevaan päätöksentekoon.

Olemme täällä tänään yhdessä juhlistamassa yhden aikakauden päättymistä ja uuden alkua.  Vaikka haikealta saattaakin tuntua, ei meillä kuitenkaan ole syytä huoleen. Voimme suhtautua luottavasti uuteen kotikaupunkiimme. Olemmehan tehneet jo pitkään yhteistyötä täällä Salon seudulla. Kiskolaisuus säilyy muutoksesta huolimatta, ja jopa entistä vahvempana.

----

Näillä sanoilla ja ajatuksilla toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi viettämään tätä yhteistä joulukuista iltaa.