Kirjoitukseni Perniönseudun  lehdessä 6.5.2010

Talouskasvu on hyvä renki mutta huono isäntä

Seuraavan hallitusohjelman keskeisimmäksi tavoitteeksi on nostettava ihmisen onni. Näin linjasi Varsinais-Suomen Keskusta kevätkokouksensa kannanotossa Laitilassa. Mitä se onni sitten oikeastaan on? Onnellisuus on psykologi David Myersin mukaan läpitunkeva tunne siitä, että elämä on hyvää. Psykoanalyysin luojan Sigmud Freudin mukaan rakkaus ja työ ovat tärkeimmät onnen lähteet. Useiden tutkijoiden mukaan sellaiset luonteenpiirteet kuin hyvä itsetunto, optimistisuus ja ulospäin suuntautuneisuus ovat omiaan lisäämään onnellisuutta.

Yksi keskeisimpiä teemoja tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa ovatkin juuri työllisyys ja työn tekeminen sekä siihen liittyvät asiat, sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.  Riittävällä työllisyydellä ja talouden kasvulla turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan palvelut myös jatkossa. Työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen ovat tärkeitä arvoja. Muistettava kuitenkin on, kuten V-S Keskustan kannanotossakin mainitaan, että talouskasvu on hyvä renki, mutta huono isäntä. Työn tekeminen ei yksinään takaa ihmiselle onnea tai hyvinvointia. Arvokkaaseen elämään kuuluu myös muita elementtejä.

Tutkimusten mukaan ihmiset kokevat onnellisuuteen vaikuttavan hyvät perhe- ja ihmissuhteet.  Yksilöllä on oltava elämässään useampia tukijalkoja, kuten työ, perhe, ihmissuhteet ja harrastukset. Yhden tukijalan pettäessä toiset auttavat ihmistä pysymään elämän syrjässä kiinni. Työttömyyden kohdatessa tilanne on helpompi kestää jos perheasiat ovat kunnossa, ja päinvastoin.

Nykyisin työn ja perheen yhteensovittaminen tuntuu olevan kovin haasteellista.  Pitkäjänteisellä perhepolitiikalla on tässä tärkeä roolinsa. Keskeisiä ovat joustavat päivähoitoratkaisut, lapsiperheiden kotipalvelun kehittäminen sekä joustavat ratkaisut työelämässä. Perheitä ja vanhempia on tuettava hoito- ja kasvatustyössään ja vanhemmuudessaan työelämän vaatimusten paineissa. On muistettava, että lasten kokema tuen ja hoivan tarve ei lopu pikkulapsivaiheeseen. Suurimpia ryhmiä lasten ja nuorten tukipuhelimen käyttäjissä ovat nuoret ja murrosikäiset, jotka kokevat yksinäisyyttä ja aikuiskontaktien puutetta iltapäivän yksinäisinä tunteina. 

Nuorten aikuisten kokema ruuhkavuosien paine työelämän ja perheen perustamisen ristivedossa on synnyttämässä uudenlaista eläkepommia. Sen kustannukset ovat tällä hetkellä jo yli kuusi miljardia euroa hoitokustannuksina ja menetettyinä verotuloina, joten asia ei ole vähäpätöinen. Meillä ei todellakaan ole varaa menettää näitä tulevaisuuden työn tekijöitä. Joustavuutta tarvitaan. Elinkeinoelämää ja työnantajia tarvitaan mukaan tähän työhön. Myös nuorten ja nuorten aikuisten näkökulmia on kuunneltava mietittäessä konkreettisia keinoja tilanteen korjaamiseksi.

Ihmisen onni on tavoitteena juuri tällä hetkellä tärkeä ja ajankohtainen, sitä on syytä tavoitella. Ihmisellä on oltava aikaa myös levolle, itselleen ja perheelleen. Lapselle pitää antaa aikaa ja rakkautta, niitä ei voi korvata rahalla.

Ulla Huittinen (kesk)

kaupunginvaltuutettu

kansanedustajaehdokas

Paluu edelliselle sivulle