Puheeni Tieksmäki-Metolan kyläyhdistyksen 10-vuotisjuhlassa


Hyvät ystävät ja kylänmiehet – sekä naiset, arvoisa juhlaväki!                    

Kiitän kovasti saamastani kutsusta tulla tuomaan tervehdyksen, kyläläisenä ja kaupunginvaltuutettuna.  Kun muutin Kiskoon asumaan 28 vuotta sitten, minulle sanottiin, että täällä on asuttava vähintään 15 vuotta tullakseen kiskolaiseksi. Tänä kesänä tulee kuluneeksi 24 vuotta siitä kun muutimme asumaan Hongiston kylälle. Uskon siksi, että ainakin jollain mittapuulla mitattuna voin jo kutsua itseäni kyläläiseksi.

En tässä puheenvuorossani käy läpi kyläyhdistyksen historiaa, vaikka se onkin tämän juhlan pääaihe.  Syykin siihen on varsin yksinkertainen; niin moni teistä tietää ja tuntee tuota asiaa paremmin kuin minä. Aihe noussee esiin myöhemmin tänään, kun kyläyhdistyksen historiikki julkaistaan.

Tieksmäki-Metolan kyläyhdistys on toiminut nyt siis kymmenen vuotta, ja siitä kohta jo neljä vuotta osana Salon kaupunkia.  Tätä yhdistystä pidettiin jo aikanaan Kiskon kunnassa, ja nyt myös Salon kaupungissa, oikein hyvänä esimerkkinä vireästi toimivasta ja aktiivisesta kylätoiminnasta.  Tuo saunarakennus tuossa rakennettiin aikanaan Kiskon kunnalta vuokratulle maalle.  Talkootunteja on näinä vuosina tullut varmasti melkoinen määrä noille aktiivisille talkoolaisille. Siitä heille kaikille - suuri kiitos!

Kyläläisillä on ollut yhteinen projekti ja päämäärä, jonka eteen on tehty kovasti töitä. Se tapa millä täällä on kunnostettu ja pidetty yllä tätä yhteistä uimaranta-aluetta, on sellainen, mistä tänä päivänä tulisi ottaa mallia muuallakin. Parhaillaan mietitään kovasti eri puolilla kaupunkia ranta-alueiden kohtaloita. Tässä asiassa Tieksmäki-Metola voi toimia suunnannäyttäjänä.

Täällä vastuu alueesta on asukkailla itsellään, niin kuin sen tulisi mielestäni yhä useammin nykyään ollakin. Uskon että tulevaisuudessa, kuntakoon edelleen kasvaessa, ollaan menossa yhä enemmän siihen suuntaan, että tällainen itse tekeminen tulee lisääntymään. Näin tulee varmasti olemaan jossain määrin myös palvelujen tuottamisen osalta.

 Salon kaupungissa on tällä hetkellä lähes neljäsataa kylää. Ajatelkaahan, jos näissä kaikissa kylissä lähdettäisiin tällaisella samalla tarmolla viemään jotakin yhteistä projektia ja asiaa eteenpäin. Kuinka paljon silloin kaupungissa tapahtuisi ja toimeliaisuus lisääntyisi.

Hyvät ystävät!

Kylien merkitys ja voima tullaan toivottavasti jatkossa huomaamaan kaikissa kunnissa ja valtionhallinnossakin paljon nykyistä paremmin.  Suomen kylätoiminta ry:n Voimistuvat kylät – kampanjan myötä on Salon alueellakin syntynyt joitakin kyläprojekteja.   Yhteistä kaikille noille projekteille on se, että kaupunki on osannut näyttää vihreää valoa ja tarvittaessa tukea toimintaa jollain tavalla, joko rahallisesti tai muuten. Kampanjan tavoitteena onkin ollut lisätä yhteistyötä ja vuoropuhelua kuntien ja kylien välillä.

Tällaisella yhteistyöllä tulisi myös jatkossa turvata se, että kaupungeissa pysyvät elävänä muutkin alueet kuin vain keskustaajamat, kuten juhlapuheissa usein luvataan. Asukkaiden omaehtoista aktiivisuutta tulee tukea nykyistä enemmän. Näin voidaan vahvistaa kunnan eri alueita. Alueellinen toiminta vahvistaa kylien identiteettiä ja innostaa oman asuinalueen kehittämiseen.

Salossa on kokemusta myös kyläkaavan tekemisestä. Salon seudun malli kyläsuunnitteluun on lähtenyt liikkeelle Koheesio- ja  Kilpailukyky- hankkeen pilottityönä. Siinä pyritään yhdistämään kyläyhteisön toiminnallinen suunnittelu ja maankäytön suunnittelu. Mallissa pyritään ottamaan huomioon kyläläisten näkemyksiä siitä, mihin suuntaan aluetta halutaan kehittää. Kyläkaava puolestaan on epävirallinen maankäytön suunnitelma, joka voi toimia pohjana kaavoitukselle ja uusien tonttien markkinoinnille.  Tällainen kyläkaava on tehty Halikon Hajalan kylälle yhteistyössä asukkaiden kanssa. Tarkoituksena on, että jatkossa sellaisia voitaisiin tehdä myös muille kylille. Aika näyttää kuinka asiassa tulee käymään, saadaanko näitä suunnitelmia aikanaan myös muille kylille.

Nostan tämän kyläkaava-asian esiin tässä kohtaa siksi, että ratkaisevan tärkeää kylien ja maaseudun elinvoimaisuudelle on, että täällä on mahdollisuus asua myös tulevaisuudessa. Tontteja on oltava saatavissa ja tarjolla. Ihmisten valinnanvapautta ei saa liiaksi rajoittaa, kuten nykyisin valitettavasti pyritään tekemään yhä enemmän valtionhallinnon taholta. Esimerkiksi Salossa on oltava mahdollista rakentaa muuallekin kuin vanhoihin kuntakeskuksiin myös tulevaisuudessa.

Maaseutu on tällä hetkellä hyvin vetovoimainen asuinpaikka. Halutaan yhä isompia tontteja ja omaa rauhaa. Salon ja Kiskon sijainti moottoritien varrella pääkaupunkiseudun läheisyydessä on aivan ihanteellinen. Tarvittaisiin paljon nykyistä aktiivisempaa alueen markkinointia niiden suuntaan, jotka ovat harkitsemassa maaseutua asuinpaikakseen.  Keskusta-aluetta ympäröivä maaseutu tulee nykyistä enemmän nähdä voimavarana, ei rasitteena.

Tässä kohtaa ei pidä unohtaa myöskään kesäasukkaita. Kylätoiminta on parhaimmillaan silloin, kun siinä kohtaavat vakituiset asukkaat ja kesäasukkaat, kuten täällä meidän kylällämme on käynytkin. Tässäkin yhdistyksessä taitaa kesäasukkaita olla jäseninä yhtä paljon kuin vakituisia asukkaita. Kisko on hyvin kesämökkivaltaista aluetta, ja kesäasukkaat rikastuttavat eloa täällä kovasti kesäaikaan. Mökkiasutus voi tuoda kylälle uudenlaista vireyttä ja vahvistaa elinkeinotoimintaa, mm mökkitalkkaritoiminnan muodossa.

 

Hyvä juhlaväki,

Kuntakoon kasvaessa puhetta on riittänyt myös lähidemokratian toteutumisesta ja toteutumatta jäämisestä. Pelkona on ollut, että päätöksenteko karkaa yhä kauemmas kuntalaisista. Oman kokemukseni mukaan tuo pelko ei ole aivan aiheeton.

Salon kaupungin aloittaessa toimintansa vuonna 2009 otettiin käyttöön aluetoimikuntatamalli.  Ajatuksena oli, että alueellinen vaikuttaminen ja lähidemokratia toteutuisivat näiden toimikuntien kautta. Jo kuntalakikin velvoittaa kaupunkia järjestämään kuntalaisille mahdollisuuden osallistua jollain tavoin päätöksentekoon. Tiedon pitäisi kulkea molempiin suuntiin.

Nyt meillä Salossa ollaan puuhaamassa organisaation uudistamista ja madaltamista. Olen itsekin mukana tuossa työryhmässä missä asiaa on pohdittu. Tuon työn yhteydessä on myös aluetoimikuntien roolia ja toimivuutta arvioitu. Haasteena on se, miten kuntalaiset pääsisivät vaikuttamaan asioihin oikeassa vaiheessa, ennen kuin asiat on lopullisesti lyöty lukkoon.  On myös esitetty, että jatkossa lähidemokratiaa voitaisiin kehittää aluetoimikuntien sijasta kylätoimikuntien kautta, eräänlaisena neuvottelukuntana.

Yhteisen näkemyksen löytäminen toimivasta mallista ei ole helppoa, eikä sitä ainakaan helpota kaupungin nykyinen taloustilanne. Pelkään pahoin, että myös lähidemokratian järjestäminen on nyt vaarassa jäädä säästötoimenpiteiden jalkoihin. Yksi kysymys on, voiko olla vaikutusvaltaa ilman rahaa. Aluetoimikunnilla ei ole ollut omaa budjettia käytettävissään.

Näihin asioihin ei ole vielä löytynyt yhteistä näkemystä, ja kiirekin painaa päälle. Järjestelmän tulisi olla valmiina ensi vuoden alusta uuden valtuuston aloittaessa työnsä.

Joskus tuntuu siltä, että näennäisesti kuntalaisia halutaan kuulla ja ottaa mukaan prosessiin. Kääntöpuolena, helposti herää vaikutelma, että kaikenlaisen lähivaikuttamisen tukemisen koetaan olevan liian kallista sekä haittaavan ja hidastavan asioiden eteenpäin viemistä.

On kuitenkin hyvä muistaa, että virallisten päätöksentekoelinten lisäksi kuntien asukkailla ja heidän yhteisöillään on valtavan paljon hyödyntämätöntä osaamista ja voimavaroja. Olisi sääli jättää tuota resurssia käyttämättä. Tämä kuntalaisten arkipäivästä nouseva kokemus ja asiantuntemus tulee saattaa yhteiseen käyttöön.

Lisäksi, vaikka päätöksiä ei aina voida tehdä jokaisen mielen mukaan, on tunne kuulluksi tulemisesta asukkaille kuitenkin tärkeä ja arvokas. Itse en näe mitään syytä romuttaa nykyistä käytäntöä kokonaan, vaan mieluumminkin kehittäisin sitä edelleen avoimemmaksi ja laajemmin asukkaita kuulevaksi.  Tämä on mitä suurimmassa määrin tahdon asia.

 

Hyvät ystävät

Salon kaupungissa parhaillaan käynnissä oleva elinkeinoelämän rakennemuutos voi parhaimmillaan vahvistaa maaseutualueidemme merkitystä ja arvostusta. Kaupunki tarvitsee maaseutuaan ja kyliään.  Siksi uskon, että myös tulevaisuudessa tälläkin kylällä asutaan, eletään, yritetään, tehdään työtä, harrastetaan ja viihdytään.

Sinä aikana kun olen asunut tällä kylällä, on täällä sukupolvi vaihtunut.  Emännät ja isännät joihin aikanaan nuorena emäntänä tutustuin, ovat luopuneet tilanpidosta. Monet silloisista kyläläisistä ovat jo siirtyneet pois tästä ajasta. Elämä kylissä kuitenkin jatkuu.

On todella hienoa nähdä, että uudet sukupolvet ovat täälläkin jatkaneet esi-isien työtä uudella innolla. Talot kylällä ovat löytäneet uudet asukkaansa, tilat jatkajansa. Tyhjäksi niitä ei ole juurikaan jäänyt. Olemme saaneet tänne paljon uusia asukkaita ja kesäasukkaita, heistä voimme olla kiitollisia.

Lopuksi haluan toivottaa onnea, innostusta ja pitkää ikää juhlivalle kyläyhdistykselle!