Maalaisena kaupungissa

Jokainen voi kuulemma vapaasti valita asuinpaikkansa. Lisäksi, jos on valinnut asuinpaikakseen maaseudun keskusta-alueen sijaan, on aivan oikein että joutuu ajelemaan useita kymmeniä kilometrejä saadakseen palveluita.

Ymmärrän tuon näkökulman tavallaan, sillä näinhän me maaseudun ihmiset olemme tottuneetkin tekemään. Ei täällä mitään erikoisempia palveluja ole ennekään ollut, eikä niitä lisää ole pyydetty.

Olemme tottuneet logistisesti järkeistämään kulkemisemme. Samoilla reissuilla hoidetaan usein ruokaostokset sekä muut, kuten maatalouskauppaan ja rakentamiseen ym. liittyvät asioinnit, lasten kuljettaminen harrastuksiin tai kavereille sekä erilaisiin tutkimuksiin, usein myös erilaiset palaverit.  Harvemmin lähdemme viikonlopuksi citymaasturilla mökille, sillä useimmiten mökki ja vakituinen asunto sijaitsevat yhdessä ja samassa osoitteessa.

Ei kuitenkaan pidä paikkaansa se, että asuinpaikkansa voisi aina vapaasti valita. Laitan tuon ajatuksen samaan sarjaan kuin sen, että sähkö tulee töpselistä ja rahat automaatista.

Kun 25 vuotta sitten otimme tilan haltuumme, meidät velvoitettiin muuttamaan tilalle asumaan ennen kuin saimme sukupolvenvaihdoksen tehtyä. Nykyään säännökset eivät taida olla siltä osin enää yhtä tiukkoja. Ruuan tuottaminen, maatilan ja eläinten hoitaminen vastuullisesti kaupungista käsin on silti melko utopiaa.  

Salon kaupungin alueella on noin 1200 maatilaa (vuoden 2010 luku), ja peltoa kaupungin alueella on noin 56 000 hehtaaria. Näistä erityyppisiä kotieläintiloja on parisensataa, ja avomaan puutarhatiloja nelisenkymmentä sekä lisäksi matkailutiloja kymmenkunta. Lisäksi maatalous liitännäiselinkeinoineen työllistää välillisesti paljon erilaisia osaajia, urakoitsijoita ja yrittäjiä. Olisi aika mielenkiintoinen haaste tuoda nämä kaikki torin varrelle, lähelle palveluita.

Salon kaupunki on Suomen suurin maatalouspitäjä, jos mittarina käytetään maatalouden tuloja kunnan alueella. Toissa vuonna maatalous toi Saloon 80 miljoonaa euroa tuloina. Maatalouden tuotantorakennusten osuus maassamme on noin 10 % kaikista rakennuskuutioista. Uskoisin, että Salossa tuo prosenttiosuus on tällä hetkellä jopa tuota lukua suurempi. Ainakin kaupungin rakennustarkastuksen mukaan paljon lupia haetaan tällä hetkellä juuri maaseudun tuotantorakennuksiin, muun rakentamisen hiipuessa laskusuhdanteen vuoksi.

Vaikka maatalous ja maaseutuelinkeinot ovat paljon kehittyneet, eivät ne silti hoidu aivan itsestään, vaan työvoiman tarve alalla on erittäin suuri. Ihmisiä siis tarvitaan. Itse viljelijänä ajattelen myös niin, että on kaikkien kannalta parempi, että näillä seuduilla asustelee myös muita ihmisiä, jotka arvostavat suomalaista ja salolaista maaseutua.

Salon kaupunki on aikanaan syntynyt kauppa- ja markkinapaikaksi vauraan viljelysalueen keskelle. Ruoka tuotettiin maalla ja vaihtoi sitten omistajaa taajamassa. Nykyisin taitaa olla niin, että sähkö tulee töpselistä  ja ruoka kaupasta…