Knuutin Knuppina

”Knuutin knuppi, joulun loppu, sontarikko käteen, kaalikuppi eteen.”  Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan Nuutin päivän kansanomaiseen sisältöön kuului ennenvanhaan tavallisten arkitöiden aloittaminen – ja toisaalta joulujuomien lopettaminen. Edessä on siis härkäviikot, monen viikon juhlaton kausi ennen laskiaista. Entisen kylänmiehen mukaan tuo Knuutin knuppi on juuri tämä, Nuutin päivän jälkeinen päivä.

Arkea on mukava aloittaa tällaisessa kauniin kirpeässä talvisäässä. Viime viikkoon jatkuneet väännöt luottamushenkilöpaikoista saivat sinettinsä uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa viime torstaina.  Valtuuston kokous oli yllättävän asiallinen ja leppoisa.  Valinnat hyväksyttiin valmistelun mukaan. Hallituksen puheenjohtajistoon valittiin naiskolmikko, mikä ei ole ihan tavallista. Itse otin vastaan hallituksen toisen varapuheenjohtajan pestin. Lähden uuteen kauteen innolla ja avoimin mielin. Uusi hallitus aloittaa toimintansa ensi viikolla.

Mielenkiinnolla odotan, miten uusi valtuusto tulee jatkossa työskentelemään. Aloitteita ilmeisesti tullaan ainakin tehtailemaan entistä enemmän. Torstaina jo tuli esitys siitä, että kaupungin vanhuspalvelusuunnitelma pitäisi tehdä kokonaan uusiksi. Aloitteen tekijänä oli kokoomuksen uusi valtuutettu Marjatta Halkilahti. Hänhän on nyt menneet neljä vuotta  aktiivisesti pitänyt esillä vanhustenhoidon tilaa sekä sitä, miten huonosti ko. lautakunta on hommansa hoitanut. Asia oli muistaakseni myös hänen vaaliteemansa. Siksi tuntuukin minusta perin kummalliselta, että hän ei nyt ottanut asioissa vastuuta ja lähtenyt itse mukaan sote-lautakuntaan kun siihen olisi ollut mahdollisuus. Puskista on helppo huudella, ja sama huutelu todennäköisesti jatkuu nyt sitten seuraavat neljä vuotta.

Itse asiasta olen sitä mieltä, että nyt olisi viisaampaa kohdistaa alati niukkenevia resursseja enemmän käytännön työn tekemiseen kuin jatkuvaan ohjelmien ja suunnitelmien laatimiseen. Suunnitelmat on välillä saatava myös elämään, konkreettiselle tasolle. Meillä voimassa olevaa vanhuspalveluiden kehittämisohjelmaa vuosille 2012 – 2020 on tarkoitus seurata, arvioida ja päivittää, mikä on hyvä asia. Näinkin muuttuvassa toimintaympäristössä kuin nyt elämme, on melko haasteellista laatia täysin aukotonta ohjelmaa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.