Terveisiä Kuntaliitosta

Kuntaliiton valtuusto kokoontui taas viime viikolla. Mukana oli myös hallinto- ja kuntaministerimme Tapani Tölli kertomassa näkemyksiään. Hänen ajatuksiinsa on helppo yhtyä moneltakin osin. Julkisessa keskustelussa on viime aikoina kiinnitetty huomiota enimmäkseen vain siihen, mikä on oikea kuntien lukumäärä tulevaisuuden Suomessa. Välillä tunnelma on ollut kuin huutokaupassa, kuka uskaltaa lyödä kovimmat luvut pöytään. Vähemmän on puhuttu siitä, mikä on kuntien olemassaolon tarkoitus.

” Hallintorakenne on väline, mutta ei millään työmaalla koskaan työkalu ole pääasia. Ei kunta- ja palvelurakenneuudistuksessakaan, vaan palvelut ja ihminen ”, linjasi kuntaministeri sanomaansa. Organisaatio sinänsä ei ole itseisarvo, vaan keskiössä on oltava ihminen ja kuntalainen. Oleellista on se, miten palvelut pystytään turvaamaan tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla tulevaisuudessa, väestön ikääntyessä ja kuntien työntekijöiden eläköityessä. Tällä hetkellä meillä Suomessa 200 pienintä kuntaa aiheuttaa vain noin 13 prosenttia kuntien menoista. Ongelma ei siis ratkea automaattisesti sillä, että pienet kunnat pyyhkäistään kartalta. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei koske vain pieniä kuntia, vaan erityisen paljon tehtävää tuottavuuden parantamisessa on suurissa kaupungeissa. Oleellista on uudenlainen ajattelu palveluiden tuottamisessa, sekä kuntien rahoituspohjan vahvistaminen. 

Meillä on olemassa julkisen talouden kestävyysvaje, eli tuloja menojen kattamiseksi on liian vähän. Kuntien lisäksi vastuussa on myös valtio, joka luo jatkuvasti uusia velvoitteita kunnille. Näitä velvoitteita annettaessa tulisi valtiovallan huolehtia myös siitä, että kunnilla on resursseja selviytyä lisääntyvistä vastuistaan.  On totta, että kuntien on pystyttävä hillitsemään menokasvuaan, mutta se ei yksin riitä. Kuntien yhteisöveron jako-osuutta on nostettu. Yhteisöveron tuottoprosentti tulisi jäädä pysyvästi korkeammalle tasolle. Tämä kannustaisi kuntia panostamaan myös elinkeinopolitiikkaansa. Tämän lisäksi tulisi kuntien veropohjaa laajentaa, esimerkiksi jäteveron tai pääomaveron osuutta kunnille tulee vakavasti harkita.

Tulevaisuudessa tarvitaan vahvaa kuntarakennetta sekä eheitä, suuria yhteistoiminta-alueita joissa maakunnilla on tärkeä rooli. Palvelurakennetta tulee kuitenkin rakentaa itsenäisten kuntien varaan. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee varmaankin jollain aikavälillä menojen tasaamiseksi tavoitella maakunnallista järjestämismallia. Siten pystytään turvaamaan nykyistä tasa-arvoisemmin palvelut kaikille kansalaisille. On myös tarjottava erilaisia asumismuotoja keskittämisen sijaan. Alueita tulee kehittää tasapuolisesti ja tasapainoisesti. Eri puolille maatamme tullaan varmaan tarvitsemaan erilaisia malleja palvelujen turvaamiseksi.

Kuntien asema sekä kuntien ja valtion suhde tulevat olemaan tärkeässä roolissa seuraavalla vaalikaudella. Kuntalakia uudistetaan asteittain siten, että kiireellisimmiltä osiltaan se on tehty vuoteen 2013, ja valmis sen pitäisi olla vuoteeen  2017.

Kokouksessa nousi esille myös kansalaisen oman vastuun sekä elämänhallinnan merkitys. Rajankäyntiä ja keskustelua siitä, mikä on yksilön vastuu ja mikä yhteiskunnan, tulee käydä, ja toivottavasti tullaan käymään tulevaisuudessa entistä enemmän.