Kaikkien aikojen kuntavaalit

Perjantai 30.4.2021 klo 11.37 - - ulla-

Kirjoitus on julkaistu Salon Seudun Sanomissa 30.4.2021

Tulossa on kaikkien aikojen kuntavaalit. Näin totesi Kuntaliiton sote-yksikön johtaja Tarja Myllärinen. Uudet valtuustot tulevat tekemään tulevaisuuden kunnan ja määrittelemään millainen kaupunki on sen jälkeen kun sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille, nykyisen aikataulun mukaan 1.1.2023 alkaen. Aikataulu toki voi vielä muuttua.

Kyse on kaupungin edunvalvonnasta sekä kaupungin ja hyvinvointialueen työnjaosta, talousvaikutuksista, kiinteistöistä, siirtyvistä sopimuksista ja henkilöstöstä, sekä huoli rajapintaan jäävistä tehtävistä kuten opiskelijahuollosta ja työllistämisestä.  Tämä kaikki on hoidettavana normaalin arkisen kaupungin päätöksenteon ohella. Aiheesta on julkisuudessa puhuttu todella vähän.  

Varsinais-Suomessa uudistuksen valmistelu pohjautuu kuntien ja sairaanhoitopiirin yhdessä hyväksymään terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan. Työ etenee tällä hetkellä kahden hankkeen kautta, ja keskittyy palveluiden sisältöjen kehittämiseen.

Rakenneuudistushanketta hallinnoi Vsshp. Mm. palveluketjuja mallintamalla ja palvelurakennetta yhtenäistämällä painopistettä siirretään peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Erityistä huomiota kiinnitetään monialaista tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palveluihin sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin, joiden nykytilasta myös itselleni on viime aikoina tullut hyvin huolestuttavaa viestiä eri tahoilta. Keskiössä ovat myös ikäihmisten akuutit palvelut.

Ehkä kiireellisin asia on maakunnassa käytössä olevien yli 40 erilaisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän sekä kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen, nimenomaan potilaan ja asiakkaan näkökulmasta. Ilman yhtenäistä järjestelmää ei sote-integraatio voi oikeasti toteutua eikä päällekkäisyyksistä päästä eroon. Tämä valmistelu on jo aloitettu, ja siitä on myös päätöksiä tehty shp:n hallituksessa.

Tulevaisuuden sote-keskushanketta hallinnoi Turun kaupunki, ja siellä merkittävänä asiana näen erityisesti kaikki maakunnan kunnat kattavan etähoidon palvelutuotantoyksikön, digiklinikan kehittämisen. Uskon, että tuo digiklinikka tulee parantamaan yhdenvertaista sähköisten palveluiden toteutumista koko maakunnassa.

Näitä asioita on vietävä eteenpäin joka tapauksessa. Jotta tähän mennessä tehty valmistelutyö ei menisi hukkaan, on maakunnassa lähdetty pohtimaan myös vapaaehtoisen alueellisen sote-organisaation rakentamista riippumatta siitä, mikä on kansallisen uudistuksen lopputulos. Sairaanhoitopiirin hallituksessa olemme tehneet päätöksen, että piiri kutsuu kuntia keskusteluun vapaaehtoisen valmistelun aloittamisesta.

Toivoisin, että näissä asioissa löytyisi yhteinen sävel maakunnan kuntien kesken, sillä olemme jo nyt monista muista maakunnista jäljessä. Tässä myös Salon kaupungin uudet päättäjät tulevat olemaan paljon vartijoina, sekä kaupungin aseman turvaamiseksi maakunnan kokonaisuudessa että kaupungin palveluiden näkökulmasta .

Tervetuloa takaisin

Perjantai 22.1.2021 klo 16.20 - - Ulla -

Mukavaa että löysit kotisivuilleni. Tämä foorumi on ollut suljettuna nyt vuoden verran, Suljin sen siksi, että jatkuva päivittäminen tahtoi jäädä tekemättä. Nyt kuitenkin päätin avata sivut vielä uudestaan. Tämä siksi, että kevään kuntavaalit käydään tänä vuonna hyvin poikkeuksellisissa oloissa. Normaali jalkatyö ja torielämä jää varmasti vähiin koronan vuoksi.

Ajattelin siis, että pyrin parantamaan tapani, ja kirjoittelemaan silloin tällöin tänne ajatuksiani luettavaksesi. Sivuilla olevan palautelomakkeen kautta voit myös ottaa yhteyttä, mikäli jotain on mielen päällä. 

Kohti kevättä!

Sunnuntai 7.9.2014 klo 17.41 - - ulla -

Ei, otsikko ei ole virheellinen. Syksy on vasta tuloillaan, mutta katse on nyt kohti ensi kevättä. Allekirjoitin viime viikonlopulla tällaisen suostumuksen, josta alkaa matka kohti ensi kevään eduskuntavaaleja. Pyyntöjä ehdokkaaksi lähtemiseksi on tullut viimeisen vuoden aikana useilta eri tahoilta. Keskustan Kiskon paikallisyhdistyksen esitys sekä Salon kunnallisjärjestön johtokunnan tuki sinetöivät nyt päätöksen, jota olen pohtinut ja pyöritellyt todella huolellisesti. Viimekädessä mahdollisen ehdokkuuden vahvistaa V-S Keskustan piirihallitus syyskuun lopulla.

Päätös ehdokkaaksi lähtemisestä on sen verran suuri, että olen halunnut pohtia asiaa huolella ja ajan kanssa myös perheen ja oman elämäntilanteeni näkökulmasta. Ajattelin, että jos lähden mukaan niin haluan olla mukana tosissani. Ja nyt olen tosissani. Mielestäni Salo ansaitsee myös keskustalaisen kansanedustajan. Olen valmis ottamaan sen työn vastaan. Työ alkaa nyt oman ydinryhmän keräämisellä. Mikäli haluat olla mukana tekemässä iloista ja positiivista vaalikampanjaa, niin otathan yhteyttä joko sähköpostilla, puhelimella tai kotisivujen yhteydenottolomakkeen kautta!

Jätemaksut jäytävät jälleen...

Tiistai 7.8.2012 klo 21.46 - - ulla -

Jätemaksut puhuttavat jälleen, mm. eilinen Salon Seudun Sanomat käsitteli aihetta.  Syynä on elokuun jätehuoltolautakuntaan tuleva esitys perusmaksun käyttöönotosta.

Itse asiassa tuo asia oli meillä käsittelyssä jo kesäkuun jätehuoltolautakunnassa. Kesäkuussa lautakunnalle tuotiin esitys, että lautakunta hyväksyisi perusmaksun käyttönoton 1.1.2013 alkaen. Ehdotin silloin, että asia lähetettäisiin uudelleen valmisteluun. Ehdotukseeni oli kaksi syytä. Ensinnäkin, tuo esitys oli täysin puutteellisesti valmisteltu. Mitään lukuja ei lautakunnalle esitelty, eikä muutakaan konkreettista. Katsoin silloin, että asian valmistelu puuttui kokonaan, ja saamamme tiedot olivat liian puutteellisia päätöksenteon pohjaksi. Toiseksi, koska Salon kaupunginvaltuusto on aikanaan äänestänyt asiasta ja tehnyt silloin kielteisen päätöksen, katsoin että asialle on nyt saattava lisäaikaa jotta ryhmillä on tilaisuus käydä siitä keskustelua ennen kuin päätös asiasta tehdään. Lautakunta hyväksyi ehdotukseni uudelleen valmistelusta yksimielisesti.  

Uuden jätelain mukaan se jätemaksun osuus, jolla katetaan jäteneuvonnasta, rekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvat kustannukset, voidaan periä erillisenä perusmaksuna. Perusmaksulla voidaan kattaa myös vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustamisesta ja ylläpidosta kunnalle aiheutuvat kustannukset. Uusi jätelaki tuo mukanaan monia uudistuksia, jotka ovat omiaan lisäämään kustannuksia. Jätehuoltoyhtiö on velvollinen järjestämään palveluita, jotka ovat asiointihetkellä asiakkaalle maksuttomia.  Verovaroista näitä palveluja ei voida kattaa, vaan ne on katettava jätemaksuilla. Täytyy muistaa, ettei ilmaisia palveluita ole olemassa.

Salossa on kautta aikain ollut tapana verrata keskenään yksityisiä jäteyhtiöitä ja kuntien omistamaa Rouskista. Asia ei kumminkaan ole niin yksiviivainen, sillä Rouskiksella on hoidettavanaan velvollisuudet ja viranomaistehtävät, joita yksityisillä yhtiöillä ei ole.

Minusta on erikoista, että jotkut tahot vastustavat kategorisesti tuota perusmaksua ennen kuin asiaa on kunnolla selvitetty. Ajattelen niin, että jos maksu otetaan käyttöön, sen ei välttämättä tarvitse merkitä lisääntyvää postiliikennettä laskutukseen, vaan se voitaisiin varmasti hoitaa yhdellä laskulla eritellen.  Eri vaihtoehtoja on pystyttävä punnitsemaan ennen päätöksentekoa.

En ole vielä nähnyt uutta esitystä siitä miten maksu järjestettäisiin ja miten se vaikuttaisi, enkä siksi ole tässä vaiheessa vielä lyönyt kantaani lukkoon. Toivoisin, että tästä asiasta nyt pyrittäisiin pitämään erossa eri järjestäjätahojen intressiristiriidat ja erimielisyydet.  Meidän luottamushenkilöiden tulee tarkastella asiaa puhtaasti kuntalaisen ja jätehuoltoasiakkaan näkövinkkelistä siten, että laskutusjärjestelmä on mahdollisimman oikeudenmukainen ja maksut kohdentuvat oikein.

Terveisiä Kuntaliitosta

Torstai 9.12.2010 klo 12.24 - - ulla -

Kuntaliiton valtuusto kokoontui taas viime viikolla. Mukana oli myös hallinto- ja kuntaministerimme Tapani Tölli kertomassa näkemyksiään. Hänen ajatuksiinsa on helppo yhtyä moneltakin osin. Julkisessa keskustelussa on viime aikoina kiinnitetty huomiota enimmäkseen vain siihen, mikä on oikea kuntien lukumäärä tulevaisuuden Suomessa. Välillä tunnelma on ollut kuin huutokaupassa, kuka uskaltaa lyödä kovimmat luvut pöytään. Vähemmän on puhuttu siitä, mikä on kuntien olemassaolon tarkoitus.

” Hallintorakenne on väline, mutta ei millään työmaalla koskaan työkalu ole pääasia. Ei kunta- ja palvelurakenneuudistuksessakaan, vaan palvelut ja ihminen ”, linjasi kuntaministeri sanomaansa. Organisaatio sinänsä ei ole itseisarvo, vaan keskiössä on oltava ihminen ja kuntalainen. Oleellista on se, miten palvelut pystytään turvaamaan tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla tulevaisuudessa, väestön ikääntyessä ja kuntien työntekijöiden eläköityessä. Tällä hetkellä meillä Suomessa 200 pienintä kuntaa aiheuttaa vain noin 13 prosenttia kuntien menoista. Ongelma ei siis ratkea automaattisesti sillä, että pienet kunnat pyyhkäistään kartalta. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei koske vain pieniä kuntia, vaan erityisen paljon tehtävää tuottavuuden parantamisessa on suurissa kaupungeissa. Oleellista on uudenlainen ajattelu palveluiden tuottamisessa, sekä kuntien rahoituspohjan vahvistaminen. 

Meillä on olemassa julkisen talouden kestävyysvaje, eli tuloja menojen kattamiseksi on liian vähän. Kuntien lisäksi vastuussa on myös valtio, joka luo jatkuvasti uusia velvoitteita kunnille. Näitä velvoitteita annettaessa tulisi valtiovallan huolehtia myös siitä, että kunnilla on resursseja selviytyä lisääntyvistä vastuistaan.  On totta, että kuntien on pystyttävä hillitsemään menokasvuaan, mutta se ei yksin riitä. Kuntien yhteisöveron jako-osuutta on nostettu. Yhteisöveron tuottoprosentti tulisi jäädä pysyvästi korkeammalle tasolle. Tämä kannustaisi kuntia panostamaan myös elinkeinopolitiikkaansa. Tämän lisäksi tulisi kuntien veropohjaa laajentaa, esimerkiksi jäteveron tai pääomaveron osuutta kunnille tulee vakavasti harkita.

Tulevaisuudessa tarvitaan vahvaa kuntarakennetta sekä eheitä, suuria yhteistoiminta-alueita joissa maakunnilla on tärkeä rooli. Palvelurakennetta tulee kuitenkin rakentaa itsenäisten kuntien varaan. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee varmaankin jollain aikavälillä menojen tasaamiseksi tavoitella maakunnallista järjestämismallia. Siten pystytään turvaamaan nykyistä tasa-arvoisemmin palvelut kaikille kansalaisille. On myös tarjottava erilaisia asumismuotoja keskittämisen sijaan. Alueita tulee kehittää tasapuolisesti ja tasapainoisesti. Eri puolille maatamme tullaan varmaan tarvitsemaan erilaisia malleja palvelujen turvaamiseksi.

Kuntien asema sekä kuntien ja valtion suhde tulevat olemaan tärkeässä roolissa seuraavalla vaalikaudella. Kuntalakia uudistetaan asteittain siten, että kiireellisimmiltä osiltaan se on tehty vuoteen 2013, ja valmis sen pitäisi olla vuoteeen  2017.

Kokouksessa nousi esille myös kansalaisen oman vastuun sekä elämänhallinnan merkitys. Rajankäyntiä ja keskustelua siitä, mikä on yksilön vastuu ja mikä yhteiskunnan, tulee käydä, ja toivottavasti tullaan käymään tulevaisuudessa entistä enemmän.

Villakoiran ydin

Maanantai 20.9.2010 klo 19.09 - - ulla -

Meillä on nyt 342 kuntaa, kun niitä 2000-luvun alussa oli vielä toistasataa enemmän. Selvityksiä ja liitoksia on vireillä parhaillaankin, ja arvioiden mukaan lukumäärä laskee pian alle kolmensadan. Poliittisen kentän oikealla ja vasemmalla laidalla ollaan sen sijaan vahvasti sitä mieltä, että Suomessa ei tulevaisuudessa tarvita kuin korkeintaan sata kuntaa.

Itse näen, että kuntaliitokset eivät ole itsetarkoitus, eivätkä varsinkaan pakkoliitokset. Pitäisi puhua ennemminkin siitä, miten pystytään tulevaisuudessa järjestämään palvelut nykyistä tehokkaamin ja taloudellisemmin, mutta kuitenkin kunkin alueen erityispiirteet ja olosuhteet huomioiden. On mielenkiintoista, että Päijät-Hämeeseen suunniteltu Suur-Lahti kaatui kaikissa muissa osakaskunnissa paitsi keskuskaupunki Lahdessa. Rakennettiinko uutta kuntaa liian Lahti-vetoisesti? Arvioivatko ympäryskuntien asukkaat kadottavansa lähipalvelunsa ja päätösvaltansa? Mitä todennäköisimmin kyse oli kaikista näistä, tai ainakin näiden pelosta. Pelko ei varmaan ole ihan aiheetonkaan. Miten käy palveluiden ja lähidemokratian tässä kuntakentän myllerryksessä.

Asiasta kokemani huoli ei ole mitenkään vähentynyt nyt meillä Salossa tehtävän palveluverkkoselvitystyön mukana. Tyhjien kiinteistöjen määrä kaupungin reuna-alueilla kasvaa koko ajan, ja lähipalveluista kiinni pitävät luottamushenkilöt leimataan yksioikoisesti kyläpoliitikoiksi. Mielestäni palveluiden  tehostamisen ja työprosessien läpikäymisen tulee olla muutakin kuin palveluiden siirtämistä reuna-alueilta keskustaajamaan. On ajateltava kokonaisuutta, on keskusteltava enemmän yhteisestä tahdosta.

Ellei kuntaliitos pysty vahvistamaan palveluita ja lähidemokratiaa, mihin kuntalaiset liitosta tarvitsevat? Meillä on eri alueilla varsin erilaiset olosuhteet. Väestörakenne ja palvelutarpeet voivat olla erilaisia, Luonnollista on, että kun me erilaisia palveluita tuotamme ja järjestämme, niin täsmälleen samanlaisella mallilla ei voi toimia koko maassa. Tarvitaan erityyppisiä kuntia maan eri osiin. Pitää pystyä eri tavalla mahdollistamaan, että kullakin alueella toimitaan mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti, ihmisiä palvellen. Ihmisillä on tulevaisuudessakin oltava mahdollisuus valita asuinpaikkansa, oli se sitten kaupungissa tai maaseudulla, niin halutessaan. Siinä se villakoiran ydin!

Gaudeamus igitur, iuvenes dum sumus...

Sunnuntai 6.6.2010 klo 18.20 - - ulla -

Tovi onkin taas vierähtänyt siitä kun viimeksi istahdin tähän kirjoittamaan. Viikko on ollut melkoisen kiireinen, menemistä on ollut riittämiin. Eilinen päivä meni minulla niin kuin monella muullakin koulun päätösjuhlien sekä uusien ylioppilaiden onnittelukäyntien merkeissä. Ihmettelin taas kerran sitä, miten kauniita nuo nuoret tavoitteensa saavuttaneet ihmiset ovatkaan.  Tänä vuonna peruskoulunsa päätti 66 000 nuorta, ja noin 29 000 painoi päähänsä uuden valkolakin. Sitten seuraavaan tavoitteeseen: valmistautuminen pääsykokeisiin sekä mieleisen jatko-opintopaikan varmistaminen. Näinhän se menee…

Viime viikolla vietin pari päivää myös Helsingissä Kuntatalolla, Kuntaliiton valtuuston merkeissä. Keskiviikkona pidetyssä seminaarissa oli aiheena koulutuspolitiikan ajankohtaiset asiat, alustajana oli opetusministeri Henna Virkkunen.

Jokin aika sitten meillä oltiin huolissaan akateemisesta liikakoulutuksesta sekä siitä, että ammatilliseen koulutukseen hakeutuu liian vähän opiskelijoita. Pelättiin käytännön osaajien loppumista työmarkkinoilta. Huoli voi ollakin aiheellinen ikäluokkien pienenemisen vuoksi. Kuitenkin koulutuspuolella painopiste on siirtynyt niin, että ammatillisen koulutuksen vetovoima on kasvanut edelleen, ja 9.lk:n päättäneistä hieman yli puolet hakeutuu jo ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien lisäyksellä pyritään ensisijaisesti edistämään nuorten koulutukseen pääsyä, alentamaan nuorisotyöttömyyttä sekä ehkäisemään syrjäytymistä. Tärkeintä mielestäni on, että nuori löytää omia kiinnostuksiaan, edellytyksiään ja osaamistaan vastaavan koulutuspaikan toisella asteella, Oli se sitten ammatillinen koulu tai lukio. Siten minimoidaan myös turhat koulun kesken jättämiset.

Meille valtuutetuille esiteltiin myös opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankisen johtaman tuntijakotyöryhmän ehdotuksia. Keskustelua herätti mm. uskonnon opetuksen asema tulevaisuudessa. Mielestäni kuitenkin uskonto tulisi nähdä osana suomalaista kulttuuria. Sen ymmärtäminen auttaa siten ymmärtämään paremmin suomalaista yhteiskuntaa sekä ajatus- ja arvomaailmaa. Mielenkiintoinen ehdotus on myös esitys, jonka mukaan A1- ja B1-kielen opiskelua varhennettaisiin vuodella. Viime aikoina ollaan oltu huolissaan ylioppilaaksi kirjoittavien vähäisestä kiinnostuksesta kieliä kohtaan. Kielitaidon merkitys kasvaa jatkuvasti yhteiskunnassamme globalisaation myötä. Tuota taustaa vasten ehdotus saattaisi olla kannatettava. Haasteeksi saattaa nousta resurssien riittävyys sekä mahdollisuus tarjota opetusta tasa-arvoisesti myös pienemmissä kouluissa. Etiikan ja draaman opetuksen järjestäminen tulevaisuudessa oli myös esillä.

Yhtenä huolenaiheena on taloudelliste edellytysten riittävyys perusopetuksen ja muun koulutuksen tasavertaiseen järjestämiseen. Opetusministeri liputti hyvin voimakkaasti suurempien opetusyksiköiden sekä myös kuntaliitosten puolesta. On kuitenkin muistettava, että perusopetuksen tulee säilyä myös tulevaisuudessa lähipalveluna. Myös toisen asteen koulutus sekä ammattikorkeakouluopetus on turvattava laajasti eri alueilla, jotta saadaan turvattua työvoiman saatavuus sekä elinvoimaisuus kaikilla alueilla maassamme. Suuruus ei aina välttämättä ole laadun tae.

Tällä viikolla keskeisessä roolissa olivat siis kouluasiat eri muodoissaan. Myös ensi viikosta on tulossa mielenkiintoinen. Rouskis Oy:n toiminta-alueen kuntien jätepoliittinen työryhmä kokoontuu  pohtimaan tunteita kuohuttaneita jäteasioita. Loppuviikosta sitten matkustan kolmeksi päiväksi Lahteen. Odotettavissa Keskustan puoluekokous, josta tuskin tulee kiinnostavuutta puuttumaan…