Lähidemokratiaa, tai sitten ei!

Ajankohtainen kakkonen teki viime viikolla kyselyä siitä, miten Salon valtuuston pieneneminen 51-jäseniseksi vaikuttaa demokratian toteutumiseen Salon kaupungissa. Kysymys onkin ihan aiheellinen.

Kun kaupunki neljä vuotta sitten aloitti toimintansa, luotiin meille aluetoimikuntamalli pitkälti Arto Kosken aloitteesta ja valmistelusta. Tällaista alueellista toimintamallia on pidetty edellytyksenä kuntaliitosten toteuttamiselle ja onnistumiselle. Kuntalaki korostaa yhä enemmän alueellisen vaikuttamisen järjestämisvastuuta. Salon malli on herättänyt kiinnostusta ympäri Suomen, ja siihen on käynyt tutustumassa ihmisiä eri puolilta. Aluetoimikunnissa on ollut  mukana iso joukko kaupungin kehittämisestä kiinnostuneita kuntalaisia.

Nyt järjestelmää ollaan kuitenkin ajamassa alas. Osittain syynä ovat säästöt, mutta se ei yksinään voi selittää näitä pyrkimyksiä. Mallia pystyttäisiin jatkamaan myös pienemmillä resursseilla, jos vain tahtoa olisi. Perusteluna on tuotu esiin mm., että tällaista toimintaa ei tarvita reuna-alueilla, kun ei sitä ole kaupungin keskustassakaan!

Me Keskustan ryhmässä olemme olleet puoltamassa aluetoimikuntien jatkoa. Ei siis aivan nykyisellä mallilla, mutta kuitenkin. Toimintaa voisi jalostaa siten, että kokoukset olisivat täysin avoimia kuntalaisille, jolloin asukkaiden tiedonsaanti paranisi.  Sen lisäksi byrokratiaa ja virkamiestyötä voitaisiin vähentää siten, että toiminta kevenee ja ketteröityy, sekä euroja säästyy.  Valitettavasti kaksi muuta suurta valtuustoryhmää ovat jo kantansa lyöneet asiassa lukkoon, ja olemme jääneet yksin pienten puolueiden kanssa puolustamaan lähidemokratian toteuttamista Salossa.

Kun valtuusto pienenee 51-jäseniseksi, ja samaan aikaan lautakuntien määrä vähenee sekä niiden jäsenmäärä pienenee yhteentoista, on demokratiavajeen uhka kaupungissa todellinen.  Päätöksiä tehdään silloin yhä pienemmällä porukalla.