Uskallammeko uudistaa

Tiistai 7.3.2017 klo 13:25 - - Ulla

Tänään sairaanhoitopiirin hallituksessa muotoiltiin piirin lausuntoa soten valinnanvapaudesta. Aihe herättää luonnollisesti paljon keskustelua, sillä paljon kysymyksiä on vielä auki. Harmillista tässä keskustelussa on se, että vieläkin tuntuu monelle taholle olevan epäselvää se, tarvitaanko tällaista uudistusta ylipäätään. Oikeasti, tätä muutosta on maassamme tehty jo yli kymmenen vuotta, eri hallitusten toimesta. Suurin ongelma nykytilassa on se, että kustannukset karkaavat ja palvelut rapautuvat. 

Mikäli nyt olen oikein valmistelijoita ymmärtänyt, niin tässä uudistuksessa halutaan antaa aika paljon vastuuta alueille itselleen. Maakuntien toimijoista itsestään on tulevaisuudessa kiinni, miten saadaan lähipalvelut turvattua jatkossakin lähellä meitä käyttäjiä. Uskalletaanko tuo vastuu ottaa vastaan?

Harmitusta tuntuu nyt aiheuttavan erityisesti se, että palveluiden tuottaminen ei ole jatkossa enää mahdollista kuntien tai kuntien omistamien yhtiöiden toimesta. Toisaalta, koko uudistuksen pihvi on ollut se, että raskas ja erittäin säännelty sote-palveluiden tuottaminen otetaan pois kuntia rasittamasta, jotta niille jää enemmän resurssia keskittyä muihin asioihin, kuten elinvoimaan, sivistykseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan.

Meillä täällä Varsinais-Suomessa ei ole varaa jäädä odottelemaan, vaan asioissa täytyy vaan mennä eteenpäin hyvässä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Länsirannikon kolmen sairaanhoitopiirin yhteistyötä on vahvistettava, jotta pysymme samassa vaihdissa Pirkanmaan ja HUSin alueen kanssa. Vastustamalla eivät asiat etene.

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntavaalit ihan nurkan takana

Maanantai 20.2.2017 klo 15:47 - - Ulla

Tämä hiukan tavallista pidempi vaalikausi alkaa olla lopuillaan, ja kuntavaaleihin on aikaa enää reilu kuukausi. Viikon kuluttua on ehdokaslistat oltava valmiina. Tässä on nyt vaan ollut niin paljon asioita kesken, että tuo vaalien aika on päässyt hiipimään näinkin lähelle lähes huomaamatta.

Kausi on ollut lievästi sanottuna työntäyteinen. Asioita on ollut paljon, ja ne ovat enimmäkseen olleet vaikeita, tai ainakin hankalia. Tätä kautta aloittaessamme Salon kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös oli 40,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Lähdimme nykyisen kaupunginhallituksen kanssa siis liikkeelle melko haastavasta tilanteesta. Tässä välillä olemme käyneet läpi Suomen suurimman yksittäistä seutukuntaa kohdanneen rakennemuutoksen, ja samalla hioneet organisaatiota Suomen suurimman kuntaliitoksen jäljiltä.

Nyt, neljän vuoden jälkeen on aika hieno tieto se, että vuoden 2016 tilinpäätös on n. 6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Taloutta on siis sopeutettu ja menoja leikattu merkittävästi, mutta palvelutaso on pystytty siitä huolimatta pitämään melkoisen hyvällä tasolla.

Pikkuhiljaa on pystyttävä talouden sopeuttamisen ohella suuntaamaan katseemme ynä enemmän myös kaupungin kehittämiseen. Tarvitsemme aktiivista elinvoimapolitiikkaa, uusia yrityksiä ja lisää työpaikkoja. Tarvitsemme monipuolisempaa elinkeinorakennetta. Vaalikauden loppuun osui kaksi merkittävää tulevaisuuteen vaikuttavaa päätöstä; osaamiskeskittymän perustaminen sekä uuden kaupunginjohtajan valinta. Nämä kaksi asiaa ovat sellaisia, että ne antavat meille hyvät eväät kaupungin kehittämistä ajatellen. Salo tarvitsee osansa Varsinais-Suomen positiivisesta rakennemuutoksesta.

Kevään vaaleissa valittava valtuusto tulee olemaan merkittävässä roolissa maakuntauudistuksen läpi viemisessä. Millainen on uusi kunta, mikä on kaupungin ja maakunnan välinen työnjako, miten pystymme valvomaan kaupunkimme etua suhteessa maakuntaan uudistusta tehtäessä ja sen jälkeen? Vaikka soteen liittyvät asiat lähtevät pois kaupungin päätösvallasta, jää meille silti merkittäviä, ja melko monimutkaisiakin asioita.

Olisi hyvä, jos uuteen valittavaan valtuustoon saataisiin sopivassa suhteessa kokemusta ja osaamista asioista, ja sen lisäksi uusia ihmisiä ja heidän kauttaan uusia ja raikkaita ajatuksia Salon parhaaksi.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Rivit sekaisin

Torstai 4.6.2015 klo 17:30 - - ulla -

Pitkä matka on tultu siitä, kun kaupunginhallitus käynnisti sopeutus- ja tulevaisuusohjelman valmistelutyön. Tuo työ saatiin päätökseen tämän viikon maanantaina, kun valtuusto kevään viimeisessä kokouksessaan hyväksyi ohjelman pienin muutoksin.  Päätöksenteko sujui yllättävänkin hyvin, kun ottaa huomioon minkälainen esitys tuo kokous oli.  Vastaavaa teatteria en kunnallisissa kokouksissa ole aiemmin nähnyt. Täytyy vain olla tyytyväinen, että meillä ei valtuutettuina ole useampia asianajajia. Tämän hyväksytyn ohjelman pohjalta antaa kaupunginhallitus talousarvion valmisteluohjeen lautakunnille 15.6 pidettävässä kokouksessaan.

Tällaisina aikoina meiltä päättäjiltä vaaditaan erityisen paljon kestävyyttä. Lobbaus on ollut harvinaisen kovaa. Hyvä olisi muistaa, että päätöksiä ei pitäisi tehdä paikallislehden  tekstaripalstalla tai facebookissa.  Vastuu taloudesta on virkamiehillä ja meillä poliitikoilla.

Erityisen kova rummutus on ollut Pajulan koulun kohdalla. Lakkautusesityksen perusteena ei ole ollut se, että koulu olisi jotenkin huono. Itsekin kävin kouluun tutustumassa. Perusteet ovat olleet talouteen liittyviä.  Olen edelleen sitä mieltä, että meillä ei ole varaa pitää keskusta-alueella nykyistä määrää kaupungin tiloja tyhjäkäynnillä. Jollain tapaa palvelurakennetta on tiivistettävä, sillä se on rakennettu aivan erilaisessa tilanteessa kuin mitä nyt olemme. Siltä osin työn on siis jatkuttava. 

Opetuslautakunta, ts. lautakunnan puheenjohtaja, otti tehtäväkseen korvaavan säästön etsimisen.  Noita säästöjä tarvitsemme jatkossa edelleen ilman sitäkin, että koulu sai jatkoluvan. Vaarana on nyt se, että opetuksen sisältöön joudutaan puuttumaan entistä enemmän, kun tiloista ei pystytä tinkimään. Oman haasteensa asiaan tuo valtion taholta tulossa olevat sopeutustoimet. Vaikeita päätöksiä on siis edelleen edessäpäin.

Tämän päivän suuri uutinen oli se, että valtuuston puheenjohtaja irtaantui omista taustaryhmistään, ja ilmoitti jatkavansa sitoutumattomana valtuuston puheenjohtajana. Salon vanhat poliittiset ryhmät tuntuvat olevan tällä hetkellä enemmän ja vähemmän sekaisin. On todella valitettavaa, että näiden ryhmien sisäiset ristiriidat ja valtataistelu tuntuvat menevän kaupungin asioiden hoitamisen edelle. Tällaisina aikoina kun tarvittaisiin kaikki mahdollinen yhteistyö ja energia  siihen, miten tästä suosta nousemme. Selviytyäksemme tarvitsemme nykyistä enemmän luottamusta ja yhä parempaa kykyä tehdä päätöksiä, vaikeitakin!

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Päivityspaketti

Keskiviikko 6.5.2015 klo 19:58 - - ulla -

Salon kaupungin nykyinen palvelurakenne on tehty aikana, jolloin kaupungissa oli n. 6000 työpaikkaa, n. 60 miljoonaa yhteisöveron tuottoa sekä aika paljon asukkaita ja oppilaita enemmän kuin nykyään.  Nyt esitetty sopeuttamispaketti on tehty päivittämään palvelurakenne vastaamaan nykyistä tilannetta. Kaupungilla ei ole varaa eikä järkeä säilyttää palvelurakennetta, joka on rakennettu palvelemaan paljon nykyistä suurempaa ihmismäärää.

Salossa on hyvien aikojen myötä totuttu keskimääräistä parempaan palvelutasoon. On vaikea myöntää, että meillä ei ole enää mahdollisuutta ylimääräiseen hyvään. Monet muualta Saloon lähiaikoina muuttaneet tuttavani ihmettelevät, että miksi täällä valitetaan huonoista palveluista, vaikka meillä on asiat vielä todella hyvin.

Julkisessa keskustelussa on ihmetelty, miksi paketti tulee vasta nyt. Niitähän on ollut listalla jo aiemminkin, mutta kriisitietoisuus ei ilmeisesti ole ollut riittävän korkealla tasolla päätösten loppuun viemiseksi. Lisäksi, on ensin haluttu ottaa löysää pois organisaatiosta. Esimies-yt:n vaikutuksesta saimme henkilöstökustannuksia alennettua 1,5 miljoonaa vuositasolla madaltamalla organisaatiota. Lisäksi meillä on kuntaliitoksen jälkeen vähentynyt 267 vakanssia ja tullut lisää 165 vakanssia, lähinnä soteen sekä lasten ja nuorten palveluihin.  Vakanssien netto vähennys on siis ollut merkittävä.  Olemme satsanneet myös ”liinaukseen ” eli Lean-toimintaan, josta on saatu hyviä kokemuksia ja joka on jäänyt osaksi omaa toimintaa kaupungin organisaatioon.

Toinen kysymys joka on kuultu on se, että miksi aina viedään pienimmiltä ja heikompiosaisilta. Totuus on, että kaupungin budjetista n. 80 prosenttia on hyvinvointitoimialaa, toisin sanoen sosiaali- ja terveyspalveluita sekä lasten ja nuorten palveluita. Kun tarvittava säästösumma on 10 miljoonaa, on selvää että sitä ei saada kokoon muualta kuin juuri hyvinvointipalveluista. Suurimmat säästöt on saatavissa vain sieltä, missä käytetään eniten rahaa.

Viimeksi on kauhisteltu sitä, että miksi ohjelma ei mene lautakuntakäsittelyyn. Käsittääkseni on ajateltu, että paketti tulee käsitellä pakettina. Kriisiaikoina päätöksentekoa usein tiivistetään, ja kriisissähän me olemme, edelleen. Julkisen sektorin päätöksenteko on nykyisellään hyvin siiloutunutta. Asioita viedään eteenpäin toimialojen sisällä, kokonaisuutta katsomatta. Esimerkiksi Salossa on hyvinvointitoimiala budjetissa samaa sitovuustasoa, mutta sen alaisuudessa on useampi lautakunta. Jotta kokonaisuus tulisi koko ajan huomiotua, saattaa olla perusteltua viedä asia hallituksen kautta valtuustoon.  Onhan meillä myös uuteen hallintosääntöön tehty kirjaus, jonka mukaan  ”Organisointia ja johtamista koskeva päätösvalta rajataan siten, että valtuusto päättää koulujen, terveysasemien ja ympärivuorokautista hoitoa antavien vanhusten palveluyksiköiden perustamisesta ja lakkauttamisesta." Näiltä osin siis haluttiin päätösvalta siirtää lautakunnilta valtuustolle.

Itse näen, että lautakuntien jäsenillä on kyllä mahdollisuus vaikuttaa asioihin omien poliittisten ryhmiensä kautta. Ainakin meidän valtuustoryhmässämme lautakuntien edustajia ovat mukana käsittelemässä pakettia. Tämä tietysti edellyttää sitä, että ryhmän sisällä yhteistyö toimii ja luottamus on olemassa, muuten se ei onnistu.

Pakettia en nyt lähde tässä erikseen kommentoimaan. Toivon, että saamme tämänkin asian onnelliseen ja parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun. Kun tarvittavat sopeutuspäätökset on tehty, voidaan saavuttaa työrauha ja keskittyä kaupungin kehittämiseen ja markkinoimiseen toden teolla, sillä  sen pitäisi olla ykkösprioriteetti kaiken aikaa ja meillä kaikilla jatkuvasti mielessä.

Kommentoi kirjoitusta.

Työn tekeminen kannattavaksi

Lauantai 21.3.2015 klo 17:54 - - ulla -

Työn tekemistä, sekä sen vastaanottamista että teettämistä, tulee poliittisilla päätöksillä helpottaa , ei vaikeuttaa.  On aina parempi sekä ihmisen itsensä että yhteiskunnan kannalta, että on työtä ja tekemistä.  Joutenolo ei ole hyväksi.  Nykyinen järjestelmä ei ole riittävän kannustava. Sosiaaliturvajärjestelmäämme tulisi yksinkertaistaa ja kehittää niin, ettei työn vastaanottamisesta rangaistaisi. Tässä voisi olla apuna perustulo. Perustulon päälle tuleva palkka ei laskisi perustulon määrää, jolloin myös pätkätöiden vastaanottaminen olisi kannattavaa. Salon seutukunta voisi olla sopiva alue perustulokokeilulle. Oli malli sitten mikä tahansa, on meidän luotava sellainen sosiaaliturvan ja verotuksen yhdistävä järjestelmä, joka on riittävä ja kannustaa ihmisiä työntekoon. 

Työttömyyden torjumisen sijaan Suomessa pitäisi enemmän keskittyä työllisten määrän lisäämiseen.  Viime vuosina ovat uudet työpaikat syntyneet lähinnä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Uskon, että juuri ne ovat avainasemassa, kun laitamme Suomea kuntoon. Yrityksissä on olemassa valtavasti tekemätöntä työtä, jos vain työllistämisen riskejä voitaisiin pienentää.  Alkavalla vaalikaudella on siksi panostettava työllistämisen helpottamiseen sekä riskien minimointiin. Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen pitäisi löytyä kannusteita ja byrokratiaa vähentää. Koeaikaa tulisi pidentää, jotta virherekrytoinnin pelko pienenisi.  Joustavuutta ja paikallista sopimista pitäisi mahdollistaa silloin, kun yhteinen tahto on paikallisesti löydettävissä. Kaikki keinot käyttöön, sillä työ luo uutta työtä!

2 kommenttia . Avainsanat: työ, yrittäjyys, perustulo

Kotimainen ruuantuotanto on myös turvallisuuspolitiikkaa

Sunnuntai 8.3.2015 klo 23:02 - - ulla -

image12.jpgTuntuu, että valtionhallinnossa mietitään kerrallaan vain yhtä hallinnonalaa, unohtaen kokonaisuuden tarkastelu ja vaikutukset yli hallinnonalojen.

Tarvitsemme kotimaista ruuantuotantoa myös tulevaisuudessa.  Asiaa on tarkasteltava  maamme turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta, sillä Euroopan tilanne on parhaillaan hyvin epävakaa. Tuntuu oudolta, että meillä on keskusteltu varmuusvarastojen purkamisesta samaan aikaan kun Euroopan ja maailman tilanne on muuttumassa poikkeuksellisen haavoittuvaksi.

Viljelijäväestön ikääntyessä on pidettävä huolta siitä, että saamme alalle nuoria yrittäjiä. Meiltä loppuvat tulevaisuuden ruuantuottajat, ellemme pysty takaamaan viljelijöille riittävää toimeentuloa ja alalle houkuttelevuutta. Jos oma tuotantomme ajetaan alas, ei sitä kriisitilanteessa noin vain pystytä aloittamaan uudestaan.

Maatalouspolitiikka on tällä hetkellä liian lyhytjänteistä, eivätkä tuottajat saa tuotteistaan kohtuullista hintaa. Toisaalta vaaditaan isoja investointeja, mutta tulevaisuus on epävarmaa. On hyvä, että nyt on esitetty sukupolvenvaihdosten verotuksessa sovellettavaa maksuaikahuojennusta pidennettäväksi kymmeneen vuoteen. Tämä osaltaan helpottaisi sukupolvenvaihdosten toteutumista.  Ruokaketjun hinnanmuodostusta pitäisi tarkkailla ja oikeudenmukaistaa. Tuotantopanosten, kuten energian ja lannoitteiden hintoja, on pystyttävä alentamaan.   

Ruuantuotannon puolustajat leimataan meillä helposti alue- ja siltarumpupoliitikoiksi, vaikka kysedessä on merkittävä elinkeino- ja turvallisuuspoliittinen asia. Elämme Salon ja Someron alueella, jo koko Varsinais-Suomessa Suomen parhaalla viljelyalueella, ja siksi kysymys kannattavuudesta ja tuotannon tulevaisuudesta on alueellemme elintärkeä. Poliittisen päätöksenteon on oltava sellaista, että myös nuoret, tulevaisuuden tuottajat, voivat uskoa alaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Asetus ja synnytys - Miten tähän tultiinkaan

Sunnuntai 22.2.2015 klo 12:25 - - ulla -

Ensi maanantaina Salon valtuusto päättää, sitoutuuko se jatkamaan synnytystoimintaa Salon sairaalassa ja myöntämään toimintaan tarvittavat lisäresurssit erikoissairaanhoitoon. Lopputulos lienee selvä, mutta miten tähän tilanteeseen on ylipäätään tultu?

Viime vuoden syyskuussa maan hallitus peruspalveluministeri Susanna Huovisen johdolla allekirjoitti päivystysasetuksen. Asetus tuli muilta osin voimaan 1.1.2015, synnytystoiminnan osalta 1.6.2015. Hallitus sopi asetuksen tiukentamisesta ja esim. synnytysosastojen pudotuspelin vauhdittamisesta tuhannen synnytyksen vaatimuksella. Tämän oli tarkoitus olla yksi keino säästää kuntien rahoja. Perimmäinen tavoite näyttää kuitenkin olleen toimintojen voimakas keskittäminen yliopistollisiin keskussairaaloihin. Silmiinpistävää on ollut se, että samaan aikaan kun hallitus on tuota keskittämisasetusta valmistellut, ovat samojen puolueiden vaikuttajat näyttävästi vastustaneet noita muutoksia paikallisella tasolla.

Ministeriöllä ei lopulta riittänyt rohkeutta viedä uudistustaan loppuun asti, vaan se myönsi poikkeuslupia sekä synnytyksiin että perusterveydenhuoltoon sitä hakeneille yksiköille. Näin saatiin vastuu tästä ”likaisesta työstä”, eli toimintojen keskittämisestä, vieritettyä kuntien harteille. Ahtaasti tulkittuna asetus ei uhkaa vain synnytystoimintaa, vaan koko aluesairaaloiden kehittämistä. Loppujen lopuksi tuosta operaatiosta jäi kunnille erittäin suuri lisälasku.

Tällainen voimakas ja nopeasti toteutettava keskittäminen tuo väistämättä ongelmia. Päivystysasetuksen toteuttamisessa ja tulkinnoissa olisi paremmin otettava huomioon kunkin sairaanhoitopiirin ominaispiirteet. Asetuksen myötä potilaitten lisääntyvistä kuljetuksista tulee suuria kustannuksia, jos kaikki päivystys keskitetään keskussairaaloihin. Matkakulut, aikataulut ja saattajien ajankäyttö olisi myös otettava tuossa kokonaisuudessa huomioon. Tästä lisääntyneestä ambulanssirumbasta sekä potilaiden turhasta siirtelystä on jo nähty esimerkkejä meillä Salossakin.

Paikalliset valmiudet on syytä ottaa täyteen käyttöön. On tarkkaan kartoitettava aluesairaaloiden ja terveyskeskusten resurssit sekä kokemus, ja käytettävä ne järkevästi. Päiväaikainen akuuttilääketiede on syytä säilyttää aluesairaaloissa, jotta palveluketjut saadaan joustaviksi, ja asiakkaiden turhasta pompottelusta päästään. Erikoisalojen sisällä vastuulääkäreiden ja –hoitajien on valvottava tiedonkulkua ylhäältä alas ja päinvastoin niin, että kaikki tietävät miten potilaita hoidetaan ja päällekkäisyyksiltä vältytään.

Tuvallisuusnäkökulma sekä kriisivalmius ovat tässä ajassa vakavasti otettavia näkökulmia, eikä liiallinen keskittäminen ole siksikään järkevää.  Kriisitilanteisiin on varauduttava, eikä ”kaikkia munia ole syytä laittaa samaan koriin”. Aluesairaalat voivat hankalissa tilanteissa toimia hyvinä varajärjestelminä.

Tähän asti hyvin toiminutta järjestelmää ei kannata täysin romuttaa. Herää kysymys, olisiko koko asetusta tarkasteltava vielä uudelleen?

(Kirjoitus on julkaistu SSS 21.2.2015)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päivystysasetus, synnytys

Olutta ostamassa

Maanantai 9.2.2015 klo 23:11 - - ulla -

Päivän keskustelu on käynyt vilkkaana keskioluen ympärillä. Kun Keskusta viikonloppuna julkisti vaaliohjelmansa, niin otsikoihin nostettiin kaksi vuotta vanha ohjelmapaperi. Siinä esitettiin ajatus kaupassa myytävän oluen laimentamisesta 3.7 prosenttiin.  Samassa yhteydessä esitettiin, että jatkossa edistettäisiin tilaviiniyrittäjyyttä mm. sallimalla mietojen liköörien myynti tilaviinimyymälöissä, sekä sitä että Alkon ja vähittäiskaupan tulee ottaa pienpanimoiden tuotteita valikoimiinsa. Myös mm. anniskeluravintoloiden vapaampi aukiolo oli esitykessä yhtenä mahdollisena keinona.

Kukaan ei voi kiistää sitä, etteikö alkoholin tuomia haittoja pitäisi pystyä vähentämään Suomessa. En kuitenkaan usko, että tuo kulttuurimuutos saavutetaan holhoamista lisäämällä. Itse en kannata missään nimessä tuota keskioluen myynnin siirtämistä kaupoilta Alkolle. Uskon, että se päinvastoin lisää alkoholin kulutusta. Jos ihmiset pakotetaan hakemaan keskioluensa Alkosta, saattaa mukaan helposti tarttua myös vakevämpiä ostoksia.

Meille on Suomeen noussut paikallisia pieniä panimoita, jotka tuovat uusia tuotteitaan markkinoille. Melko uusi yritys alalla on mm. Mathildedalin kyläpanimo. Tällainen yrittäjyys monipuolistaa olutkulttuuriamme, tuoden samalla kaivattua toimeliaisuutta ja työpaikkoja maaseudulle.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Ilo ja huoli

Keskiviikko 4.2.2015 klo 11:53 - - ulla -

Eilen saimme iloita siitä, että Salon sairaalan synnytysosasto saa luvan poiketa päivystysasetuksen vaatimasta tuhannen synnytyksen rajasta vuoteen 2017. Päivystysasetuksen tuomien muiden velvoitteiden tulee kuitenkin täyttyä, mikä asettaa omat haasteensa.  

Realistina ilooni sekoittuu väistämättä suuri huoli. Asioita ei voi mitata pelkästään rahassa. Tuo päätös tulee kuitenkin aiheuttamaan Salon kaupungille vuositasolla noin 1,2 miljoonan euron lisälaskun, tälle vuodelle n. 700 000 euroa. Se on melko paljon kun ottaa huomioon, että sopeuttamistarve on kaupungissa jo ennestään kymmenisen miljoonaa.  Mistä ollaan valmiita luopumaan, leikkaamaan vielä miljoonan verran lisää?

Itse olin sairaanhoitopiirin hallituksessa mukana hakemassa tuota poikkeuslupaa. Oma perusteluni oli lähinnä TYKSin tilojen huono kunto. Tuolta perustelulta kuitenkin poistuu pohja siinä vaiheessa, kun Turkuun saadaan uudet U-sairaalaa korvaavat tilat.

Jotta synnytystoiminta voisi Salossa myöhemminkin jatkua, tulisi tänne saada reilusti lisää asiakkaita. Sairaanhoitopiirin hallituksessa istuvana en näe  järkeä siinä, että piiri kilpailee itsensä kanssa. Se ei ole piirin eikä myöskään veronmaksajan etu. 

Uusia synnyttäjiä tulisikin siis saada ulkokunnista, kuten Raaseporin tai Lounais-Hämeen suunnista. Haaste on kova, ja edellyttää  erittäin ponnekasta markkinointia.

Kommentoi kirjoitusta.

Pidetään huolta - teistäkin!

Perjantai 30.1.2015 klo 16:15 - - ulla -

Sen lisäksi että meillä täällä maalla on kaunista, täällä tehdään myös lujasti töitä. Tällä vaalikaudella eivät hallituksen päätökset ole millään tavoin tukeneet tuota työtä ja yrittämistä, saati maaseutuelinkeinojen kehittymistä.

Esimerkiksi tierahat on suunnattu suurten kaupunkien raidehankkeisiin, jotka palvelevat lähinnä vain henkilöliikennettä, eikä niistä juurikaan hyödy elinkeinoelämä. Useita miljardeja euroja ollaan syytämässä pääkaupunkiseudun raidehankkeisiin. Kaiken lisäksi esim. Pisara-radan rakentamisen on todettu olevan taloudellisesti kannattamaton. Liikenneviraston tekemän laskelman mukaan tuon hankkeen kustannukset ovat kaksinkertaiset hyötyyn nähden. Nyt tuota hanketta ollaan viemässä kuitenkin kiireellä eteenpäin vielä ennen vaaleja. Näin halutaan voimistaa pääkaupunkiseudun kasvua entisestään.

image11.jpg

Samalla tieverkko maakunnissa rapistuu kovaa vauhtia. Nykyinen tieverkko ei tule kestämään vaadittua yhä suurempaa kuljetuskalustoa. Pellervon taloustutkimuksen  selvityksen mukaan teiden ja siltojen kunnossapitoon tarvittaisiin 20 miljoonaa euroa lisää rahaa kahdeksana vuotena peräkkäin. Laskelmien mukaan teollisuus säästäisi tällä panostuksella kuljetuskustannuksissa 50–55 miljoonaa euroa vuodessa.(MT 6.2.) Kun tieinfra päästetään rapistumaan, on meillä edessä aikapommi jossakin vaiheessa. Esimerkiksi Ruotsissa on tieverkon kunnostamiseen käytettävä panos huomattavasti suurempi kuin meillä Suomessa. Siellä on paremmin ymmärretty kulkuväylien merkitys elinkeinoelämälle.

Kotimaisen ruuantuotannon ja biotalouden sekä metsäteollisuuden kehittymisen kannalta tilanne on kestämätön. Tieinvestoinnit on saatava paremmin palvelemaan elinkeinoja ja työllistymistä. Tavara on saatava liikkumaan sujuvasti, puu pois metsästä. Uudet metsäteollisuuden investoinnit ja lisääntyvä energiapuun käyttö lisäävät kuormitusta entisestään. Siksi tiestön kunnossapitoon on panostettava koko maassa. Katvealueet tietoverkkoyhteyksissä on poistettava.  Vain siten pystytään turvaamaan kannattava ja tehokas yritystoiminta maaseudulla tulevaisuudessakin.

Kommentoi kirjoitusta.

Matka alkaa

Perjantai 16.1.2015 klo 22:37 - - ulla -

Matkani kohti kevään eduskuntavaaleja on alkamassa. Pyrin päivittämään näille sivuille tapahtumia ja ajatuksia matkan varrelta. Täältä voit seurata kampanjan etenemistä ja kulkea mukana. Tervetuloa mukaan matkaan!

image8.jpg

1 kommentti .

Rauhallista Joulun aikaa ja Onnea Uudelle Vuodelle!!

Maanantai 22.12.2014 klo 23:00 - - Ulla-

image.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Arvostusta kylätoiminnalle

Maanantai 24.11.2014 klo 9:48 - - ulla -

kylat.jpg

Viime torstaina järjestettiin Kylien Salo – hankkeen loppuseminaari, joka oli osa Kuntalaisena Salossa –keskustelusarjaa. Tilaisuudessa puheenvuoroja käyttivät eri kylien aktiivit kylien tiedottamisesta, kylän yhteishengen edistämisestä, kylän omasta tonttimarkkinoinnista, kylätalon ylläpidosta ja toiminnasta, teatteritoiminnasta sekä kylän edunvalvonnasta, kaavasta ja kunnallistekniikasta. Päällimmäisenä tilaisuudesta itselleni jäi valtava kunnioitus sitä kohtaan, kuinka paljon kylissä tehdään vapaaehtoista työtä yhteisen hyvän eteen. Toisaalta heräsi myös ajatus siitä, että kunnallisessa päätöksenteossa tämä toiminta vaatii paljon nykyistä enemmän arvostusta ja tukea.

Kylien ja kylätoiminnan merkitys on kasvanut viime vuosikymmeninä paikallisessa kehittämistoiminnassa. Kylien merkitys tuntuu vain kasvavan kuntien koon kasvaessa. Maaseudun asumisviihtyvyyden parantamiseen tähtäävät kehittämishankkeet ovat tärkeä osa maaseudun kehittämistyötä. Maaseudun asukkaita kannustetaan omaehtoisen, paikalliseen yhteistyöhön, jonka avulla rakennetaan alueelle yrittämismyönteistä ilmapiiriä, vahvistetaan kyläyhteisöjen toimintaa, vaalitaan maaseutu maisemaa ja -kulttuuriympäristöä sekä turvataan välttämättömät peruspalvelut.

Suomen kylätoiminta ryn kampanja Voimistuvat Kylät on pyrkinyt lisäämään kuntien ja kylien vuoropuhelua ja yhteistyötä mm. kylien palveluiden järjestämisessä. Kuntien resurssien vähetessä tällainen uudenlainen yhteistyö voisi avata monia mahdollisuuksia, eikä se saisi jäädä vain puheiden tasolle.

Pienenä konkreettisena asiana voisi olla apu markkinointiin. Mielestäni tieto paikallisista kylistä ja kylätoimijoista  sekä niihin liittyvistä aktiviteeteista on saatava kootusti yhden linkin alle kaupungin verkkosivuille. Sieltä ne on esimerkiksi uusien asukkaiden tai asuinpaikkaa etsivien helppo löytää.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Byrokratian purkamista

Tiistai 18.11.2014 klo 19:48 - - ulla -

Viime aikoina on kinasteltu siitä, onko julkinen sektori paisunut liikaa. Onhan se kasvanut, siis suhteessa yksityiseen puoleen niin, että vuonna 2012 julkisen talouden työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä oli Suomessa 24 prosenttia. Suhdelukuun vaikuttaa kuitenkin se, että yksityinen sektori on laman myötä supistunut. Juha Sipilä sai kuraa niskaansa nostaessaan esiin ajatuksen, että virkamiesten määrää on reippaasti vähennettävä. Hänen oletettiin puhuvan mittavista irtisanomisista. Väärin ymmärretty, joko tahallaan tai tahattomasti.

Tuottavuutta on parannettava, se on ihan selvä. Se ei kuitenkaan ole mahdollista lähtemällä suinpäin irtisanomisiin. Virkamiehistö voi supistua ilman irtisanomisiakin eläköitymisten seurauksena, kun vain tuottavuutta saadaan paremmaksi. Se taas onnistuu, jos ohjeita, määräyksiä ja valvontaa vähennetään.  Suora vaikutus saadaan sillä, että lähdetään harkitsemaan lakisääteisten velvoitteiden vähentämistä ja sääntelyn purkamista. Silloin esimerkiksi sääntelyn valvontaa varten pystytettyjä virkoja ei enää tarvita.

Normien purkamisen lisäksi on töitä järjesteltävä uudelleen, prosesseja sujuvoittaen. Esimerkiksi,meillä Salossa lähdettiin esimiesten yt-neuvotteluihin ajatuksella, että irtisanomisia tulee. Töitä uudelleen järjestelemällä ja eläköitymisiä hyödyntäen niiltä kuitenkin vältyttiin. Euromääräinen tavoite kuitenkin saavutettiin.

Poliitikkojenkin on nyt katsottava peiliin. Kieltojen ja holhoamisen sijaan on pyrittävä nykyistä enemmän mahdollistamaan asioita, jotka ovat hyviä. Byrokratian purkamisesta on puhuttu kauan, mutta nyt puheet on pantava täytäntöön. Yhteistyö eri tahojen välillä olisi tässä varmaan hyvinkin hyödyllistä.

Raskaasti velkaantuva valtiomme kaipaa säästöjä. Byrokratian purkaminen on kivuttomampi keino säästää ja lisätä tuottavuutta kuin loputtomat leikkaukset peruspalveluista. Byrokratiaa purkamalla pystytään keventämään julkisen sektorin kustannuksia, kunhan vain tahtoa löytyy. Tarvitsemme holhouksen ja viranomaiskontrollin sijaan enemmän luottamusta kansalaisiin, arkijärjenkäyttöä ja luovuutta. On lisättävä kansalaisten omaa vastuuta omasta elämästään.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kohti kevättä!

Sunnuntai 7.9.2014 klo 17:41 - - ulla -

Ei, otsikko ei ole virheellinen. Syksy on vasta tuloillaan, mutta katse on nyt kohti ensi kevättä. Allekirjoitin viime viikonlopulla tällaisen suostumuksen, josta alkaa matka kohti ensi kevään eduskuntavaaleja. Pyyntöjä ehdokkaaksi lähtemiseksi on tullut viimeisen vuoden aikana useilta eri tahoilta. Keskustan Kiskon paikallisyhdistyksen esitys sekä Salon kunnallisjärjestön johtokunnan tuki sinetöivät nyt päätöksen, jota olen pohtinut ja pyöritellyt todella huolellisesti. Viimekädessä mahdollisen ehdokkuuden vahvistaa V-S Keskustan piirihallitus syyskuun lopulla.wp_20140904_008.jpg

Päätös ehdokkaaksi lähtemisestä on sen verran suuri, että olen halunnut pohtia asiaa huolella ja ajan kanssa myös perheen ja oman elämäntilanteeni näkökulmasta. Ajattelin, että jos lähden mukaan niin haluan olla mukana tosissani. Ja nyt olen tosissani. Mielestäni Salo ansaitsee myös keskustalaisen kansanedustajan. Olen valmis ottamaan sen työn vastaan. Työ alkaa nyt oman ydinryhmän keräämisellä. Mikäli haluat olla mukana tekemässä iloista ja positiivista vaalikampanjaa, niin otathan yhteyttä joko sähköpostilla, puhelimella tai kotisivujen yhteydenottolomakkeen kautta!

                                                                                                                                                       

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit 2015

Puoluekokous Turussa

Sunnuntai 22.6.2014 klo 18:31 - - ulla -

puoluekokous_22.jpg

Viime viikonloppuna järjestettiin Suomen Keskustan 75. puoluekokous Turun Messukeskuksessa. Sain kunnian toimia kokouksessa puheenjohtajana. Kokemus oli todella hieno. Sain olla nuijan päässä kopauttamassa Juha Sipilän jatkokaudelle puolueemme puheenjohtajana. Varapuheeenjohtajiksi valittiin Annika Saarikko, Juha Rehula ja Anu Vehviläinen. Puoluesihteerinä jatkaa Timo Laaninen. Tällä joukkueella on hyvä lähteä tekemään töitä kohti ensi vuoden eduskuntavaaleja. Itse tulin valituksi edelleen Keskustan puoluevaltuuston jäseneksi.

puoluekokous.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Luottamuspulaa

Lauantai 3.5.2014 klo 19:03 - - ulla -

Vaikeina aikoina on yleisesti tapana haukkua johtajia, tekivätpä he mitä hyvänsä. Kun hankalia asioita ei muuten pystytä käsittelemään, etsitään syntipukki, jonka niskaan ongelmat ja vastuu on helppo sysätä. Samaan tapaan myös Salossa on tyytymättömyys nykyiseen tilanteeseen lastattu kaupunginjohtajan päälle.

Kummallista on se, että asioita ei edes yritetty tuoda keskusteluun missään vaiheessa esim. kehityskeskusteluissa, vaan kaikessa hiljaisuudessa alettiin kerätä nimiä listaan. Julkisuuteen tilanne tuotiin sitten lehdistön kautta, täysin yllätyksenä asianosaisille. Ei kovin fiksu toimintatapa mielestäni.

Se, että tyytymättömyyttä on eri poliittisissa ryhmissä, on enemmänkin sattumien summaa. Joku valtuutettu kuuluu henkilöstöön ja on suivaantunut henkilöstösäästöistä ja lomautuksista, toinen omaan lähipiiriin tai lähiympäristöön kohdistuneista leikkaustarpeista. Tosiasiassa kyse on kuitenkin ollut pakollisista toimista, joilla on saatu kaupungin menojen kasvu taittumaan. Todellisia syitä luottamuspulaan voi vain arvailla. Tähän asti kuullut selitykset ovat olleet mielestäni lähinnä naiiveja ja lapsellisia. Yhtään todellista asiaa, joka voisi olla perusteena irtisanomiseen, ei ole tullut ainakaan minun korviini. Niitä odotellessa...

Itse kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana koen olevani vahvasti osa tätä johtamisjärjestelmää. Jos siis meillä sanotaan olevan johtamisongelma, koen olevani asiassa osallinen. Pidän kummallisena sitä, miten kukaan johtava poliitikko voi ulkoistaa itsensä tällaisesta asiasta. Itse aloittaisin syyllisten etsimisen katsomalla peiliin.

Koen, että Salossa oleva poliittinen kulttuuri vaikeuttaa asioiden hoitoa nykyisellään. Luottamushenkilöiden ja virkamiesten keskinäiset roolit ovat sekoittuneet. Meillä on innokkaita ja melko kokemattomia luottamushenkilöitä, joilla on suuri halu käyttää valtaa. Välillä tuntuu unohtuvan se, että valmistelu kuuluu viranhaltijoille eikä kaikkiin asioihin ole syytä luottamushenkilöiden sotkeutua. Valmistelun perusteella päättäjien tehtävänä on valita vaihtoehto, joka on paras kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta. Lähtökohtaisesti luottamushenkilöiden tulisi luottaa virkamieheen, ei lähteä valmistelemaan asioita itse. Töitä pitäisi tehdä näiden roolien selkiyttämiseksi ja yhteistyön parantamiseksi. Vain yhteistyöllä voidaan mennä eteenpäin, ei repimällä.

Demokratiassa päätöksiä tehdään usein äänestysten kautta. Liian monesti tuntuu, että hävitty äänestys on liian vaikea pala nieltäväksi. Oletus tuntuu monella olevan, että itse on aina oikeassa. Olen kuullut kaipuuta edelliseen vaalikauteen, jolloin kaksi suurta poliittista ryhmää pystyi ratkaisemaan keskenään asioita. Onko kansa siis äänestänyt väärin?

Tuntuu, että ainut syy tähän toimintaan on huomion hakeminen. Tästä kertoo se, että asioita ei ole edes pyritty selvittelemään tai ratkomaan ennen julkituloa. Kaikki keinot ovat näköjään sallittuja, kun haetaan huomiota ja irtopisteitä. Tähän asti vihervasemmisto on kerännyt huomiota vastustamalla kategorisesti  lomautuksia, mitkä sinänsä ovat olleet välttämättömiä. Nyt kun kaupunginhallituksen enemmistö päätti unohtaa lomautukset tältä vuodelta, piti löytää uusi asia huomion saamiseksi.

Minusta kaupunki ei nyt tarvitsisi tällaista julkisuutta, vaan kaikki paukut pitäisi suunnata selviytymiseen ja yhteishengen sekä päätöksentekokulttuurin parantamiseen. Pisteiden keruun aika on sitten myöhemmin, kun on ensin saatu kaupunki hyvälle nousu-uralle.

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Metsän poika tahdon olla...

Maanantai 21.4.2014 klo 21:53 - - ulla -

Kaupunginhallitus linjasi viime viikolla äänestyksen jälkeen lausunnossaan Teijon kansallispuistohankkeesta lautakunnan esityksen mukaan, että metsästystä ja kalastusta pitäisi voida harjoittaa alueella myös tulevaisuudessa. Tämä ei kuulemma luonnonsuojelulain mukaan ole mahdollista missään tilanteessa, vaan kaupungin lausunto tulisi kaatamaan koko hankkeen.

Ei pidä paikkaansa. Lakiin voidaan kyllä tehdä poikkeamia kun niin halutaan. Niin tehtiin eduskunnassa Selkämeren kansallispuiston kohdalla. Selkämeren kansallispuistossa on luonnonsuojelulain 13 §:n rauhoitussäännösten estämättä sallittu harmaahylkeen metsästys. Kansallispuistoon liitettävillä yleisillä vesialueilla harmaahylkeen metsästys on sallittu siten kuin metsästyslain (615/1993) 7 ja 10 §:ssä säädetään. Koloveden kansallispuistossa on käsittääkseni hirvenmetsästys sallittu paikallisille poikkeamalla.

Asetuksella voidaan laista poiketa myös tässä paikallisolosuhteet  ja Perniön alueen runsas hirvikanta huomioon ottaen. Keskustelin asiasta MMM:n ylitarkastajan kanssa. Hänen mukaansa ei ole mitään ongelmaa toimia lain puitteissa kaupungin antaman lausunnon mukaan jos niin halutaan. Kyse on ympäristöministeriön tiukasta linjasta, joka minun korvissani kuulostaa uhkailulta.

Nyt ministeriö suosii tiukkaa linjaa, ja myöhemmin todennäköisesti tässäkin joudutaan kankeaan poikkeuslupamenettelyyn. Ainakin byrokratiaa saadaan pidettyä yllä ja suurta virkamieskoneistoa työllistettynä.

Riistaeläinten hallitsematon lisääntyminen tuollaisessa reservaatissa tulee aiheuttamaan metsätuhoja, uhkaamaan luonnon monimuotoisuutta sekä tuomaan ongelmia liikenteelle. Siitä kärsii siis myös itse kansallispuiston luonto. Tästä on jo kokemusta muualta Suomesta.

Monin paikoin Suomessa näitä ongelmia ehkäistään siten, että metsästystä jatketaan kankean poikkeuslupakäytännön turvin. Paikoin ympäristökeskus on joutunut kehottamaan seuroja lisäämään metsästystä kansallispuistojen läheisyydessä eläinkantojen liiallisen kasvun vuoksi.  Sipoonkorvessa on saanut metsästää  kolmen vuoden siirtymäajan puitteissa, ja nyt ollaan harkitsemassa, pitäisikö sitä jatkaa myös siirtymäajan jälkeen.

Kuten olen jo aiemmin todennut, en halua olla kaatamassa tätä Kansallispuistohanketta. Kaupunginhallitus tulee ilmeisesti käsittelemään asiaa uudelleen. Nähtäväksi jää, mikä on lopputulos silloin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teijo, kansallispuisto, metsästys

Vanha vuosi taputeltu...

Maanantai 30.12.2013 klo 19:26 - - ulla -

Joulu meni. Miten ihmeessä se aina tuntuukin siltä, että aika kulkee nopeammin vuosi vuodelta. Taas on yksi vuosi taputeltu, ja uusi jo kolkuttelee jo nurkan takana. Vuosi 2013 on ollut omalta osaltani todella vauhdikas ja tapahtumarikas.

Nuorin lapsi sai peruskoulun päätökseen, ja aloitti sekä lukiossa että ammattikoulussa. Energinen tytär päätti suorittaa kaksi tutkintoa yhtä aikaa. Pojilla taas on yliopisto-opiskelujen loppusuora käsillä, kummallakin omalla tahollaan.  Uusi mukava elämänvaihe tämäkin kun lapset itsenäistyvät, ja voi taas keskittyä enemmän omiin asioihin.

Tämän vuoden alussa aloitin kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan pestissä. Jo alkuvuodesta oli aivan selvää, että homma ei tule olemaan helppo. Työtä se onkin vaatinut, tunteja ei ole laskettu, Kiskon ja Salon väliä on ajeltu ahkerasti.  Yleinen käsitys tuntuu olevan, että luottamushenkilöt jotenkin rikastuisivat tällä työllä. Tuo käsitys on kuitenkin aika kaukana todellisuudesta, ja itse asiassa politiikka on melko kallis harrastus.  Yhtä ”palkallista” kokousta kohden on ajeltava aika monta kertaa erilaisiin palavereihin, eikä tunteja voi laskea.

Sekä kaupungin selviytymissuunnitelmaa että organisaatiouudistusta on valmisteltu vuoden aikana hyvässä yhteistyössä virkamiesten ja eri poliittisten ryhmien kanssa. Kritiikkiäkin on tullut paljon, mutta itse ajattelen kuitenkin, että oikeaan suuntaan on menty, ja tavoitteet on melkoisen hyvin saavutettu, tähän mennessä. Työ jatkuu alkuvuodesta, kun organisaatio käydään läpi alas asti. Nyt pitäisi löytyä se taso, jolla tämän kokoinen kaupunki voi pärjätä.

Yhteistyöhön eri poliittisten ryhmien kanssa olen ollut tyytyväinen. Erityisesti ryhmien keskeisten vaikuttajien kesken olemme käyneet keskusteluja oikein hyvässä hengessä. Se on mielestäni välttämättömyys tässä vaikeassa tilanteessa. Toivon, että jatkossakin voitaisiin jättää politikointi sivuun, ja keskittyä toimimaan yhteistyössä Salon parhaaksi.  Välillä on tuntunut, että vanhan Salon valtapuolueiden leireissä on ollut vaikea hyväksyä sitä, että kaupungissa on nyt muitakin suuria ryhmiä. Asioista on pitänyt käydä keskusteluja laajemman joukon kanssa, kompromissejakin on jouduttu hakemaan. Tilanne on siltä osin ollut erilainen kuin vanhassa Salossa.

Keskustan hallitusryhmän puheenjohtajana olen erittäin tyytyväinen oman ryhmäni työskentelyyn.  Ote on ollut aktiivinen ja keskusteleva. Olemme pystyneet löytämään useimmiten yhteisen linjan keskustelujen kautta, eikä ristiriitoja juuri ole ollut. Siitä suuri kiitos kaikille! Uutena jäsenenä meillä on tämän vuoden ollut Honkasen Raimo. Hän on sopeutunut ryhmäämme niin hyvin, että jotkut ulkopuolelta seuraavat ovat nähneet hänen jopa vievän joukkoamme. Se ei kuitenkaan onneksi pidä paikkaansa, vaan koen, että Raimo on ottanut oman paikkansa ryhmässä oikein hyvin ja asiallisesti tuoden ryhmäkeskusteluihin omaa näkökulmaansa. Myös lautakuntien puheenjohtajistoissa istuvat jäsenemme ovat olleet aktiivisesti mukana ryhmämme työskentelyssä, mikä on helpottanut asioiden käsittelyä. Erityiskiitos kunnallisjärjestön puheenjohtaja Askolle, joka on reiluuden ja oikeudenmukaisuuden ruumiillistuma!

Näin vuoden vaihteessa saa lukea erilaisista lupauksista ja kuntoremonteista.  Kun tämä poliittisen aktiivisuuden yhdistää seitsemänä päivänä viikossa tehtävään työhön kotieläintilalla, ei aikaa jää kauheasti harrastuksiin. En myöskään käy saleilla, koska en halua yhtään enempää aikatauluja kuin on pakko. Juoksutossut eteisessä sekä jumppamatto ja käsipainot olohuoneen nurkassa ovat niitä personal trainereita joita suosin. Ne mukautuvat omaan aikatauluuni, helposti ja edullisesti. Voin olla tyytyväinen siihen, että vaikka pari vuotta sitten sain lääkäriltä selän vuoksi juoksukiellon, niin nyt kovalla työllä olen saanut kroppani taas siihen kuntoon, että pitkä juoksulenkki sujuu melko helpostikin. Juoksuharrastus siis jatkukoon.

Nyt tuntuu, että ensi vuonna vasta tapahtuukin ja paljon, mutta niihin palaan sitten myöhemmin.

Oikein hyvää uutta vuotta Sinulle!

Kommentoi kirjoitusta.

Maalaisena kaupungissa

Torstai 9.5.2013 klo 18:53 - - ulla -

Jokainen voi kuulemma vapaasti valita asuinpaikkansa. Lisäksi, jos on valinnut asuinpaikakseen maaseudun keskusta-alueen sijaan, on aivan oikein että joutuu ajelemaan useita kymmeniä kilometrejä saadakseen palveluita.

Ymmärrän tuon näkökulman tavallaan, sillä näinhän me maaseudun ihmiset olemme tottuneetkin tekemään. Ei täällä mitään erikoisempia palveluja ole ennekään ollut, eikä niitä lisää ole pyydetty.

Olemme tottuneet logistisesti järkeistämään kulkemisemme. Samoilla reissuilla hoidetaan usein ruokaostokset sekä muut, kuten maatalouskauppaan ja rakentamiseen ym. liittyvät asioinnit, lasten kuljettaminen harrastuksiin tai kavereille sekä erilaisiin tutkimuksiin, usein myös erilaiset palaverit.  Harvemmin lähdemme viikonlopuksi citymaasturilla mökille, sillä useimmiten mökki ja vakituinen asunto sijaitsevat yhdessä ja samassa osoitteessa.

Ei kuitenkaan pidä paikkaansa se, että asuinpaikkansa voisi aina vapaasti valita. Laitan tuon ajatuksen samaan sarjaan kuin sen, että sähkö tulee töpselistä ja rahat automaatista.

Kun 25 vuotta sitten otimme tilan haltuumme, meidät velvoitettiin muuttamaan tilalle asumaan ennen kuin saimme sukupolvenvaihdoksen tehtyä. Nykyään säännökset eivät taida olla siltä osin enää yhtä tiukkoja. Ruuan tuottaminen, maatilan ja eläinten hoitaminen vastuullisesti kaupungista käsin on silti melko utopiaa.  

Salon kaupungin alueella on noin 1200 maatilaa (vuoden 2010 luku), ja peltoa kaupungin alueella on noin 56 000 hehtaaria. Näistä erityyppisiä kotieläintiloja on parisensataa, ja avomaan puutarhatiloja nelisenkymmentä sekä lisäksi matkailutiloja kymmenkunta. Lisäksi maatalous liitännäiselinkeinoineen työllistää välillisesti paljon erilaisia osaajia, urakoitsijoita ja yrittäjiä. Olisi aika mielenkiintoinen haaste tuoda nämä kaikki torin varrelle, lähelle palveluita.

Salon kaupunki on Suomen suurin maatalouspitäjä, jos mittarina käytetään maatalouden tuloja kunnan alueella. Toissa vuonna maatalous toi Saloon 80 miljoonaa euroa tuloina. Maatalouden tuotantorakennusten osuus maassamme on noin 10 % kaikista rakennuskuutioista. Uskoisin, että Salossa tuo prosenttiosuus on tällä hetkellä jopa tuota lukua suurempi. Ainakin kaupungin rakennustarkastuksen mukaan paljon lupia haetaan tällä hetkellä juuri maaseudun tuotantorakennuksiin, muun rakentamisen hiipuessa laskusuhdanteen vuoksi.

Vaikka maatalous ja maaseutuelinkeinot ovat paljon kehittyneet, eivät ne silti hoidu aivan itsestään, vaan työvoiman tarve alalla on erittäin suuri. Ihmisiä siis tarvitaan. Itse viljelijänä ajattelen myös niin, että on kaikkien kannalta parempi, että näillä seuduilla asustelee myös muita ihmisiä, jotka arvostavat suomalaista ja salolaista maaseutua.

Salon kaupunki on aikanaan syntynyt kauppa- ja markkinapaikaksi vauraan viljelysalueen keskelle. Ruoka tuotettiin maalla ja vaihtoi sitten omistajaa taajamassa. Nykyisin taitaa olla niin, että sähkö tulee töpselistä  ja ruoka kaupasta…

 

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »